Vaihteeksi vähän muinaisjuttuakin. Olen tuossa ottanut varovaisia askeleita taas noihin muinaiskunkku-juttuihin, sikäli kun kiinnostus ja inspiraatio osuvat kohdilleen. Yksi elementti mikä siihen liittyy, ovat juurikin nuo jatulintarhat. Niiden tutkiminen on kiistatta haastavaa koska ei niitä ole sanottavasti ammattitutkijat juurikaan kolunneet ja sekin vähä on kiistatta vähän ylimalkaista ja vain hataria suuntaviivoja vetäviä.


Jatulintarhathan ovat kivilabyrintteja joita on tehty lähinnä länsirannikolle. Minulla on ollut niihin aina omat korkealentoiset teoriani. Lähinnä kai se, että ne ovat kulkeutuneet meille Virosta ja Viroon ne ovat tulleet Roomasta. Täytyy vähän selittää. Viron meripihka kun kiinnosti jo keisari Neron aikana ja roomalaiskauppiaat tulivat sinne ostoksille jo ajanlaskun taitteen tietämillä. Kauppa vieraiden kulttuurien kanssa ei koskaan ole helppoa kommunikointivaikeuksien vuoksi. Onneksi on nämä roomalaiset numerot; V ja Xät jotka kaikki ovat myös sormimerkkejä. Kun nostaa sormen pystyyn, se tarkoittaa ykköstä ja kun panee sormet V-muotoon kuten Churchill aikanaan, se tarkoittaa vitosta jne.

Suurempi ongelma on, jos joutuu huijatuksi, kokee välistävedon tai saa vaihtokaupassa tavaraa joka lahoaa käsiin jo seuraavana päivänä. Pahimmillaan joutuu ryöstetyksi. Mikäs auttaa kun menee niiden primitiivien kylään jotka ottaa mitä haluaa aikomattakaan maksaa, rupea siinä sitten mittelöimään koko sakin kanssa. Niinpä tarvitaan jokin merkki tai symboli joka takaa kaupparauhan ja jossa käytävä kauppa on muutenkin luonteeltaan "pyhää" ts jumalien varjelemaa. Huijari ja rosvosakki joutuu vastaamaan korkeammille instansseille. Joka ryöstää kauppapaikassa, on siitä eteenpäin henkipattoa.

lapinraunio
Lapinraunio vastaavasti on kivispiraali eli sisämaan köyhänmiehen versio rannikkoseudun labyrinttimaisesta jatulintarhasta.

Tätä varten oli luotu Rooman rauha eli Pax Romana ja voisin arvailla että sen symboli on ollut juurikin tuo jatulintarha. Aina ei ole ollut itse kylään asiaa joten luonteva kauppapaikka on sijainnut kylän ulkopuolella tai merkki vähintään viestittänyt, että kylään on turvallista saapua roomalaisenkin kauppiaan. Jatulintarhan levittäytyminen Virosta - ja jossain määrin uudeltamaalta - kohti pohjoista liittynee varmaan kansanvaelluksiin. Mehän tiedämme että hunnihyökkäyksessä ei turkiksia ja meripihkoja enää kuljeteltu saksanmaan kautta vaan piti etsiä pohjoisempi reitti. Se meni tiettävästi niinkin pohjoisesta että ensin merta pitkin niin pohjoiseen kuin pääsi, merenkurkkuun asti ja siitä tornio/muonio -jokea aina Norjan Finnmarkiin josta taas Norjan rannikkoa etelään Normandiaan ja itäiseen Britanniaan.

Eihän tuollaisessa reitissä olisi ollut mitään mieltä ellei ostettavaa olisi ollut myös matkan varrelta. Ensimmäinen jatulintarha löytyykin myyttisen vakka-suomen edustalla olevalta Putsaarelta. Pohjanmaan rannikolta sitten löytyykin enemmän ja Finnmarkista loput joka kielii että niillä on jokin korrelaatioyhteys tähän 300-luvun kauppareittiin. Asian voi toki todistaa tyhjentävämminkin jos haluaa mutta selitetään nyt vain tätä kontekstia. Tämä kauppareitti kuitenkin synnytti sen pohjanmaan kuningaskunnankin. Siitä se tulee se nimikin. Jatulit kun oli pohjanmaan kansaa ja heidän kauppamerkkinsä on tietenkin jatulintarha joka on nimenä jäänyt elämään kansansuuhun.

Tässä on vain se ongelma että ammattitutkijat eivät pidä jatulintarhoja tuon aikaisina. He näkevät ne keskiaikaisina luomuksina, aikaisintaan 1300-1400 -luvuilta ja joita satunnaiset merimiehet ovat rakennelleet vielä 1800-luvullakin. Tämän he todistavat kahdellakin tavalla; sammaltutkimuksilla ja rannansiirtymällä. Minä en ole ekspertti missään kasvisto- tai sammaltutkimuksen saralla mutten usko että sillä metodilla varsinaisesti selvitetään minkään ikää tarkasti. Sen myönnän, että sen avulla voidaan selvittää onko kivilabyrintti iältään vanha vai moderni. Nehän ovat siinä mielessä ajaton taidemuoto, että niitä tehdään vieläkin.

Rannansiirtymä sen sijaan on melko kiistaton. Turhahan se on mennä inttämään jatulintarhoja kansainvaellusten vuosisadoille, jos kyseinen luoto mihin se on rakennettu, on silloin vielä ollut merenpohjaa. Uskoakseni valtaosassa tapauksista näin onkin; luodot ja saaret joihin ne on tehty, ovat putkahtaneet pinnanpäälle vasta keskiajan alussa. Tällöin ei ole vaikea arvata että niiden inspiraation lähde ovat olleet kivikirkkojen seinät, joihin niitä on ahkerasti maalailtu. Jatulintarha onkin kuviona ollut kirkkoisien mieleen koska ne piirretään ensin tekemällä risti seinään johon vain lisätään spiraaleja. Lisäksi, jos ajatellaan katoliselta kannalta, ne ovat keskeytyksetön roomalaisilta periytyvä traditio eikä ole poissuljettua vaikka se olisi ollut marttyyrikirkon aikaisten kristittyjen käyttämä salamerkki.

narpio
Maagista aloittelijantuuria. Google tarjosi ensimmäisenä Närpiön itäpuolista jatulintarhaa joka tässä merkittynä. Aloin siis siitä tutkimukseni.

Asiaa olisi kiva tutkia mutten ymmärrä miksei geologianlaitos ole koskaan pannut nettiin julkiseksi rannansiirtymäkarttoja. Tälläinen maallikko on vähän heikoilla tutkiessaan rannansiirtymiä. Ammattitutkijat saavat niitä käyttöönsä eikä aina edes tiedä mitä niillä tekisivät. Minulle ne olisivat kultaakin kalliimpia tietoja mutta ulkopuolisena vaikeasti hankittavia. Eihän siinä auta kuin etsiä jokin netissä keikkuva opiskelijatyö jonkun tietyn kunnan rautakautisesta asutushistoriasta ja toivoa että se olisi koristanut sitä rannansiirtymäkartalla. Joskus onnistaa ja joskus ei. Varsinkin pohjanmaan alue, joka on matalaa ja laveaa, sen määrittäminen itse on haastavaa pelkkiä korkeuskäyriä lukien.

Jokin työkalu sentään on. Ruotsalainen kartgenerator omaa ylimalkaisen ja laveilla pensselinvedoilla tehdyn rannansiirtymäkartan jossa onnekkaasti näkyy myös Suomen länsirannikko. Mikään autuisa työkalu se ei ole mutta sentään tyhjää parempi. Saa siitä sentään arvion millainen rantaviiva on ollut muinoin. Ohjelma sallii katsomisen aina 500 vuoden välein. Pari kolme vuotta sitten oli Vaasankaupungin sivustolla yhteys maanmittauslaitoksen karttaan joka näytti pohjanmaan rantaviivan vuodelta 500 jKr. harmillisesti silloin en ottanut kuvakaappausta kuin Aittojoen alueesta ja sekin katosi kun edellinen koneeni levisi. Onneksi siitä on paperiversio kun vöyriläinen tuttavani sen minulle postitti. Se onkin mitä suurin aarteeni tulevaa ajatellen.

narpio1
Kun ei kotimaisia rannansiirtymäkarttoja löydy ellei niitä kinua maanmittauslaitokselta ja ilmeisesti ne siellä kattelee että lateleeko riittävästi seteleitä ensin pöytään, on tyydyttävä ruotsalaiseen Kartgeneratoriin. Vaikka se onkin karkea ja ylimalkainen työkalu, sen avulla voi selvittää että Närpion jatulintarha on tehty rantavesille vuosien 0-500 välisenä aikana. Jukkis on saanut ensimmäisen pisteensä.

Ei nyt itketä tätä vaan mennään niillä eväillä jotka on annettu. Eihän tässä ole muuta voinut kun kammata jatulintarhoja erotellen niitä rannansiirtymän avulla joko vuodelle 300 tai vuodelle 1400. Yllätys yllätys että joskus käy sitä aloittelijan tuuria. Hakusana tarjosi ensimmäisenä jatulintarhaa Närpiön itäpuolelta ja kartgenerator todisti että kyseinen kohta olisi ollut rantaviivana vuosien 0-500 välisenä aikana. Keskiajalla se on ollut jo syvällä sisämaassa eikä sen rakentaminen keskelle metsää olisi ollut mielekästä kun ajattelemme miten rannikkovetoinen taidesuunta se muutenkin on.

Aloittelijantuuri kuitenkin todisti että osa tarhoista on kuin onkin vanhempia kuin mitä museoviraston tutkijat ovat sanoneet. Tai pikemmin heittäneet. Kyllä sen väliin huomaa että ammattitutkijatkin ovat tehneet laiskaa työtä ja lähes tutkimatta niputtaneet jotkin jutut siihen ajanjaksoon joka vaatii vähiten työtä. Ajatelleet että jos 60-80% tarhoista on keskiaikaisia niin sitten loputkin ovat ja sillä hyvä. Itse olen tottakai kiinnostuneempi tästä 20% mutta ei sekään niin selvää ole. Jos ne ovat kauppapaikkoja, täytyy lähellä olla varhaisrautakauden asutustakin, joka sen sitten alkaa jo todistamaan melko vastaansanomattomasti. Kyllä siinä kaltaiselleni maallikolle työsarkaa piisaa kun ne kaikki läpikäy ja sitten etsii lähiseudulta hautaröykkiöitä, jotka puhuvat rannikkokylien puolesta.

Röykkiöhaudat ovat nekin oma tarinansa. Minulle ei ole tästä pohjanmaan kuningaskunnasta oikein ikinä selvinnyt se paradoksi, että heidän kivikasahautansa ovat suoraa traditiota satakunnan kuninkaanhaudoista. On jopa näytettävissä että vielä vuosien 300-500 aikana ne ovat pohjanmaallakin olleet mittavia kivikasoja, Laihian Huumuksenmäki hyvänä esimerkkinä. Kultaahan niissä on ollut kaikissa sisällä joka tietenkin selittyy juuri tällä kauppareitillä. Sitten kun päästään lähemmäs meidän aikaamme, ne alkavat madaltua kunnes ovat enää niitä kiukaita. Tuo madaltuminen on kumma juttu joka viittaa germaanisiin hautatapoihin enemmän kuin kotimaiseen traditioon. Samaten on nähtävissä paikanimistöstä että puhuttu kieli on ollut germaniaa. On kuin olisi tapahtunut jokin kulttuurinvaihdos. Ehkä sillä kauppareitillä on ollut tässä asiassa sormensa pelissä?

Minä näen tämän kauppapaikkaa tarkoittavan symbolin myös korreloivan sisämaan lapinraunioiden kanssa. Nehän eivät ole labyrintteja vaan niiden karkeampia versioita kivispiraaleja ja -kehiä mutta jotka ajavat samaa asiaa. Ne ovat varmaan toimineet kauppapisteinä sisäjärvien pyyntiheimojen ja rannikkoväestön välillä. Niitä tunnetaan kaikkien suurien vesistöjen ympäriltä. Tämä pyyntikansa, joita sanotaan vain metsälappalaisiksi ovat sen sijaan jääneet tuntemattomiksi, sillä heidän elintapansa on ollut sellainen, että välttelevät nykypäivän arkeologisia tutkimuksia. Joistakin niistä tunnetaan myös ihmisluita. Siinä on joku kaupoissa huijannut kokenut päiviensä pään, teloitettu ja lähetetty jumalien eteen?

Kun nyt vielä joskus saisi tämän kaiken koottua yksiin kansiin. Vanhemmiten ei onneksi enää ole niin ylimalkainen kuin aiempina vuosina. Hissuksiin alkaa ymmärtämään että jos ja kun haluaa muinaiskuninkaat osaksi kotimaan historiankirjoitusta, se vaatii todistelua joka ei jätä sanansijaa vastaan.

Jukkis
Gravatar
Help osti
Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa: Sipoon kirkossa oleva kuva jatulintarhasta.
Siinä on neito keskellä. Jungfrudans on jatulintarhan nimi ruotsiksi.
Hedelmällisyysseremoniasta kysymys.

Anteeksi vaan, mutta ne eivät ole kauppapaikkoja.
Eivätkä myöskään labyrinttejä, koska niissä voi päätyä vain keskelle.

Alkuperäisimmät jatulintarhakuviot löytyvät Suomesta.
Muistutan taas ääripohjolan neidoista, joiden mukana jatulintarha päätyi Kreikkaan.
Rohkeasti vaan: jatulintarhat ovat peräisin Suomesta.

Gravatar
KOSSU
Jatulintarha on nimenomaan labyrintti; siinä on yksiselitteinen polku keskelle. Ei pidä sekoittaa käsitteitä labyrintti ja sokkelo.
Gravatar
Apuva
Tuolta voisi löytyä apua kartta-asiaan

https://www.aarremaanalla.com/foorumi/viewtopic.php?f=10&t=23689

Piilota kommentointilomake