Juu, kuuma on muttei auta valittaa kun kerrankin saa lämpöä. Jostain syystä juotavat jogurtit on olleet viime päivinä kova sana. Olen tainnut ihan elääkin niillä ja vältellä kiinteää sapuskaa. Ehkä helteessä on ärsyttävintä se että viestimet näki tilaisuutensa ja alkoi taas jauhaa ilmastomuutoksesta. Nehän oli hiljaa siitä aiheesta koko koronkauden ja nyt alotti taas. Tunnetusti tähän maahan mahtuu yksi keskustelunaihe kerrallaan ja nyt vaan odotellaan että toimittajat kun politiikotkin kyllästyy tähän toistoon kuten ne on aiemminkin kyllästyny pitkiin puheenvuoroihinsa. Toisinaan se vaan voi viedä vuosia.
Tällänen olo on ollu
Sitä ennen kerrottakoon että sain kun sainkin sotakirjan vietyä painoon. Iloa vähän himmensi että kun sitä tutkittiin kustantajan kanssa oikoluku-ohjelmalla, koko tekstimassa muuttui yhdeksi sinisten ja punaisten alleviivausten väriksi. On vähän noloa että täytyy pakottaa toinen tekemään ylimääräinen työ. Onneksi ne on pääosin puuttuvia pilkkuja jotka menee korvaa kaikki -toiminnolla mutta oli siellä typojakin vaikka niitä käsipelin korjailin saakutti soikoon kokonaisen viikon. Mutta etsipä ne kaikki 205 tiheän sivun keskeltä.
Sisällöstä olen sit vähän saakutin ylpeä. Minä joka olen sotakirjojen suurkuluttaja voin sanoa että viimevuosina on ilmaantunut lähinnä kliseisesti tehtyjä, puolikuivia ja yllätyksettömiä teoksia. Seassa kyllä muutama virkistävä poikkeuskin ja tämän mun on taatusti yksi sellainen. Siinä on letkeyttä, syvällisyyttä ja jännitystä. Jos kokonaiskuva pakottaa tarkastelemaan asiaa myös panssari-tai sukellusvenetaistojen kautta niin täysin pokalla on menty sen kautta. Hyvin harvoinhan kukaan suomalainen alkaa tekemään tietokirjaa jonkun toisen maan taisteluista mutta minä kehtasin. Otetaan nyt vielä yksi pätkä ihan vaan huviksemme:
Kaiken epätoivon keskellä nähtiin taivaalla varsin merkillisiä huhtikuun 7. 1945. Sinä päivänä jylisi taivaalla 1261 pommikonetta kun kaikkiaan noin kuusikymmentä suihkuhävittäjää ampaisi niiden kimppuun. Taistelun seurauksena ne tulisivat pudottamaan tavanomaisen maksimiarvonsa 18 pommikonetta. Merkilliseksi tapahtuman teki että suihkuhävittäjien ohella ilmaan ampaisi myös Bf 109 -hävittäjiä joista yksi tömähti suoraan päin pommikonetta ja molemmat katosivat välittömästi räjähdyspilveen. Silmäkulmastaan tilanteen nähnyt amerikkalainen konekivääriampuja ihmetteli - olivatko ne törmänneet toisiinsa vahingossa? Pian ilmaantui toinenkin Bf -109 joka törmäsi toiseen pommikoneeseen.
- Muistakaa kaikki kuolleet vaimot ja lapset, jotka amerikkalaiset ilmarosvot ovat murhanneet! Näin rääkyi naiskuuluttajan ääni radioon itsemurhayksikkö Sonderkommando Elben lentäjien kuulokkeisiin. Kolmas kone osuu, törmännyt hävittäjä hajoaa olemattomiin, pommikone halkeaa ja alkaa tiputella miehistöään sisuksistaan. Jossakin kuuluu tömähdys kun neljäs kone joutuu itsemurhalentäjän kanssa törmäyskurssille. - Muistakaa naisiamme jotka ovat hautautuneet kaupunkiemme raunioihin kirkuu kuuluttaja kun viides kone murskaa niin itsensä kuin pommikoneenkin. Sen isompiin tuloksiin tämä saksalainen kamikaze -lentue ei pääsekään sillä Mustangit heräävät. Ne nakuttavat alas 78 potkurikonetta ja samalla rakettinsa ampuneet suihkuhävittäjät kääntyvät kentilleen.
No niin. Sellainen otos. Otan sitä toki ittekkin vähän myyntiin josko joku innostuis. en sit tiiä onko tää mun väki ihan samalla aaltopituudella tän aiheen kanssa mutta joka on, ei taatusti pety. Tietomääräni on ihan uskomaton verrattuna kehen tahansa.
Seuraavaksi kai sitten joko muinaiskunkku -kirjaa tai megaliittikirjaa. En tiedä vielä kumpi on lähempänä sydäntä. Molemmat tehdään mutta kummassa järjestyksessä.
Olen tuossa oppinut kuitenkin että nautin jonkinlaista gurunmainetta noissa muinaisharrastaja -piireissä ja ne niin kosiskeli mua johtamaan mettäkeikkaa että kerrankin annoin imartelulle periksi ja suostuin oppaaksi.
Siinä onkin omat haasteensa. Ensiksikin on huomioitava että väki tulee pitkin maata, ja automäärät on lukuisat. Ei niillä kaikilla voi mettään mennä vaan on keksittävä joku tapaamispaikka johon jättää biilit ja jatkettava kimppakyydein. Kaikki mitä näytetään pitäisi olla suht samalla neliökilometrillä ja mielellään sinne pääsis mieluiten polkuja kuin ryteikköjä pitkin. Kyllähän tuo Nokian alue sitten valikoitui. Siinä on samalla polulla kaikki mikä oleellista on. Jos joku on tulossa föliin niin seuratkaa silmä kovana sillä päivämääräksi on valikoutunut 8.8 lauantai mut jos sataa niin sit sunnuntai 9.8. Saatan tiedottaa asiasta lähempänä tai sit en. Nyt jo tulossa tusinan verran väkee mut sinnikäs ottakoon yhteyttä jos kerran on pakko päästä mukaan. Näitähän tehtiin aikanaan hermeetikonkin aikana ja ihan mukavaa että tapa elpyy.
Nyt en paljastele tän enempää ennen kun asiat on varmistuneet.
Lopetan tähän. Täällä meillä on niin kuuma että hyvä kun jaksoin tämän väkätä
Jukkis