Joskus kun haluaa relata on aika tarttua karttaohjelmaan. Onnistuin tuossa löytämään uuden 33-tien josta en aiemmin ollut tietoinenkaan ja sen myötä satakunnan geometrinen verkosto tarkentuu tarkentumistaan. Mikä mukavinta, nämä paikkakunnat ovat aiemmin jääneet 33-jutuistani ulkopuolelle joten pian voi sanoa ettei satakunnassa taida olla ensimmäistäkään kirkonpaikkaa, josta ei tätä mittaa olisi jonnekin.


Senhän taisin jo esitellä aiemmin että Kojonperässä on sijainnut museoviraston rekisteröimä kirkonpaikka joka on siinä joen varressa, ja ilmeisemmin ylityspaikassa jossa lienee ollut joku sillantapainen. Siitähän lähtee 33.6 km mitta Koski TL mutta myös Yläneelle on siitä matkaa 33.4 km. Yläneen reitti tiedetään vanhaksi talvitieksi, yhdessä harvoista josta on dokumentteja jäljellä. Tämä siksi että papit saarnastuolistaan kun lukivat saarnojen ja rukousten ohella myös tiedotteita, yksi sellainen oli milloin otetaan talvitie käyttöön ja milloin keväällä se vaihdetaan suvitiehen. Kirjoitettuja saarnapuheita tiedottamiseen on onnekkaasti jäänyt aikanaan jäljelle. Yläneelle on siitä edetty mittoja pitkin ensin Karjalan rukoushuoneelle jonne matkaa 22.2 km ja siitä lopulta Uuteenkaupunkiin jonka kirkkoon matkaa 33.3km.

Mutta tämä pohjoisempi reitti oli itselleni ihan uusi tuttavuus. Siinä lähdetään taas liikkeelle tuosta Kojonkulman kirkonpaikasta mutta nyt Säkylän eteläpuolelle kohti Pyhäjoen rukoushuonetta. En ole tähän kiinnittänyt koskaan huomiota koska rakennus tuntuu modernilta mutta ei se välttämättä sitä ole. Näin pienien paikkakuntien historiastahan kun ei aina tiedä, ellei seudulla asusta jotakuta kotiseutuaktiivia. Ei se välttämättä ole oikea paikkakaan vaikkakin taktisesti joenkupeessa ylityspaikan kohdalla. Yhtä lailla se oikea piste voi olla pohjoisempana ollut Tupamäki joka jo nimenä on kielivä. Yhtä kaikki, minä nyt valitsin tämän.

pyhamaan uhrikirkko
Yksi kesä tuli käytyä Pyhämaan uhrikirkossa. Se on kun joku jättimäinen sarjakuva jossa joka neliösentti on tuherrettu täytee

Tästä rukoushuoneesta mennään sitten Hinnerjoen piskuiseen kappeliin jonne matkaa tasan 22.2km. Tässä toistuu sama kaava kuin tuossa eteläisemmäkin, jossa niin ikään Yläneen kappeliniitulta on 22.2 km Karjalan kylän rukoushuoneeseen. Ylemmästä sitten on matkaa rannikolle, Pyhämaan uhrikirkkoon 33.6 km siinä missä Karjalan rukoushuoneelta Pyhärannan kirkkoon vastaava matka. Ne ovat siis rinnakkaisia talviteitä ja turkisteinä kahden ihan eri porukan bisnesreittejä. Laajoki, Pyhämaa ja Pyhäjoen rukoushuone tarttuivat uusina tulokkaina kokoelmiin.

Aika selvästi näistä alkaa myös hahmottua jonkinlainen aikaskaala. Systeemi on ollut selvästikin voimissaan niin kauan kun voidaan puhua satakunnan jonkinlaisesta kuningaskunnasta. Näin yhtenäinen järjestelmä pakottaa puhumaan keskitetystä hallinnosta ja jostakusta joka vaalii järjestelmää koska tavalla tai toisella hänen valtansa on riippuvainen näistä salatieverkostoista. On aika selvää että rannikolla olevat kirkonpaikat ovat keskiaikaisia ja sanoisin että tämä järjestelmä on päättynyt 1300-luvulla mutta viimeistään heti 1400-luvun alussa. Tällöinhän satakunta joutui lopullisesti katolisen kirkon vaikutuspiiriin siinä missä hallintokin asteittain alkoi ruotsalaistumaan. Sitä vastoin Eurajoen Lavila opettaa meille että näiden salateiden rakentaminen on alkanut jo 600-luvulla tai viimeistään 700-luvulla. Se on ollut olemassa koko satakunnan kukoistuksen ajan n. 600 vuoden ajan - eikä asiasta tunnu kukaan tietävän nykyisin mitään.

pyhäjoen rukoushuone
Kaksi talvitietä rinnan samasta lähtöpisteestä

Sanoisin kokonaiskuvaa tarkastellen että moinen 33-järjestelmä viittaa melkoiseen nousuun ja vaurauteen. Jotenkin se sopii ajallisesti yhteen pohjoisemman kainuun kuningaskunnan romahtamisen kanssa. Kilpailija on saatu pois pelistä ja sieltä on roudattu mittava ryöstösaalis joka on mahdollistanut moisen talvitie-investoinnin. Reellä nyt pystyy kuka tahansa ajamaan talvisin viivasuoraan mutta hinta tulee siitä, että talvipakkasilla tarvitaan myös yöpymispaikkoja eli joku tupa ja hevostalli jossa turkislastissa oleva matkalainen voi yöpyä. Luultavasti myös on peritty jotain maksua yöpyjältä jotta homma maksaa itsensä ja tuottaa voittoakin. Kenelle muulle kuin Satakunnan kuninkaalle joka on saanut prosenttinsa joka yöpymipaikasta. Aikaa myöten vain kirkkolaitos valtasi nämä paikat. Hyvillä jäljillä ollaan. Samaten alkaa erottua muinainen Rikalan lääni jolla ollut vastaavanlainen systeemi mutta joka olisi oma tarinansa.

Sellainen päivä minulla. Syksyllä alkaa koostaminen kansien väliin ja tällä kertaa en tee sitä virhettä että jättäisin asiat puolinaisiksi.

Jukkis


Piilota kommentointilomake