Pitkään aikaan en ole horissut mitään noista 33-jutuista vaikka syytä varmaan olisi. Se on se juttu joka on hitsautunut minun päälleni ja tavallaan kohtaloni. Maine joka seuraa. Tokihan sitä säännöllisesti tutkin ja aina silloin tällöin päivittelen missä mennään ja niin nytkin. Onhan se kuitenkin tämän maan muinaishistoriaa josta ei ole tietoa ole ja on sitä unohdettua tietoa.


Se että satakunnan alueella ovat kirkot rakennettu 33.3 km välein toisistaan on tosiaan hämmästyttävä löydös. Sehän on jo tullut selväksi ettei se niin mystinen juttu ole kuin luulisi. Se on osa muinaista talvitieverkkoa tuolta viikinkikaudelta ja sen jälkeiseltä pimeältä keskiajalta. Pimeä keskiaika on mitä nimikin sanoo; pimeä ja läpipääsemätön aikakausi. Siinähän sitä tutkittavaa.

Olemme oppineet myös että kirkkolaitoksella ei ole sen asian kanssa tekemistä ketkä ja milloin tuo systeemi on rakennettu. Kirkko on vain vallannut paikat. Alkujaan ne lienee olleet etappipisteitä sillä systeemi on yhtä iso kuin satakunnan keskiaikainen lääni eli ulottunut komeasti Päijänteelle asti. Kun matkalainen kuljettaa turkiksia rannikolle, hänen pitää yöpyäkin jossain. Varsinkin kun matkataan talvella jossa pakkanen paukkuu puissa ja hevonen höyryää. Standardiksi muodostui tuo 33.3 km mitta sillä se on matka jonka pääsee reellä etappipisteestä toiseen. Mitta on lainattu euroopasta, se on ollut alkuaan roomalaisten käytössä joka oli olemassa vielä merovingien ja frankkien aikaan. Ilmeisemmin nämä etappipisteet itsessään olivat myös turkiskaupan osto- ja myyntipaikkoja.

kuusiston linna
Päivän kuvana tulee Halikon kirkon ja Kuusiston linnan kappelin välinen etäisyys 33.3 km. Etäisyys on niin jämpti ettei voi olla sattumoisin. Kuusiston linna on ollut paikka jossa piispalla ollut oma privaattikirkkonsa ja muutenkin ollut siellä passattavana ja palvottavana. Alustalaisille on rakennettu mäelle oma kappelinsa ja sieltä tuo mitta kumpuaa. Mistä voidaan päätellä että koska kuusisto on varmuudella katolisten rakennuttama alkujaan, heillä on ollut joku tieto näistä pirkkojen etäisyyksistä. harmillisesti eivät ole sitä kirjanneet vaikka heillä kirjoitustaito olikin tai mistä sen tietää - kirkon papruthan paloivat turunpalossa.

Uutta tietoa on, jonka olen päättelemällä ottanut selvää, että näistä kauppiaista muodostuivat pirkkamiehet. He ovat tämän jutun takana. Oman aikansa suljettu kauppakilta josta ei tiedetä mitään ja josta jokainen tiedonmurunenkin on painonsa kultaa. Pirkkamiehet eivät olleet pelkkiä turkiskauppiaita vaan heidän piti myös osata verottaa metsälappalaisia, suojella omaisuuttaan ja tarvittaessa vallata miekoin uusia bisnesalueita. He olivat pakostakin jonkinmoisia sotureita siinä sivussa. Mieleni tekee väittää että nämä metallinetsijöiden kaivamat miekkamiehet sun muut ovat juuri näitä pirkkamiehiä.

Hautalöydöistä ilmenee tiettyjä seikkoja joita ei voi ohittaa. Selvästi siinä 900-1100 -luvulla tällä porukalla on ollut käytänteitä jotka viittaavat ritarilaitokseen. Ovat saattaneet oppia niitä Bysantin hovissa jossa ovat toimineet henkivartiokaartissa, venäläisruhtinaiden palveluksessa tai vain kalparitarien riveissä. Ovat järjestäytyneet kansainväliseen malliin. Samalla siinä on nähtävissä se muutoskin. Ristiretkien loputtua ritarikunnat joutuivat etsimään uusia rooleja ja asteittain heistä tuli kauppiaita ja pankkiireita. Rakennuttivat markkinapaikkoja ja kauppakaupunkeja ja aseellinen toiminta alkoi olla enemmän rituaalista; muistoja joita vaalittiin. Sotia toki käytiin mutta se mikä alkuunsa oli vain sotakassan täydentäjää muuttuikin pääosaan, eli ekonominen puoli otti niskalenkin aseellisesta puolesta. Sama kehitys on tapahtunut Satakunnassakin. Ensimmäiset "muinaiskaupungit" ja talvimarkkinat ovat osoitus siitä että ajan hengessä on liikuttu. Samaten muisto pirkkamiehistä on juuttunut enemmän kauppamiehiksi ja verottajiksi kuin sotureiksi.

Pirkkamiehet ryhtyivät verottamaan ensin pohjanmaata 1200-1300 -luvuilla ja vielä 1500-luvulla tornionjokilaaksoa. Selvää on että nämä 33-mitat seuraavat perässä. Samaan aikaan itse satakuntaan astelee kirkkolaitos. Se kristillistää nämä taukotuvat ja asteittain niistä tulee kappeleita ja sitten kirkkoja. Se selittää itse sanan pirkkamies. Sana on ruotsia ja tarkoittaa karkeasti käännettynä "miehiä joilla on erillisoikeus." Viittaa siihen että heillä on autonominen asema suhteessa piispoihin tai linnaherroihin ja heitä ei auta verotella.

Se vähä mitä olen selvitellyt pirkoista on että heillä tosiaan oli ritarilaitosta jäljittelevä tyyli, keskuudessaan hoisivat bisneskirjeet salakirjoituksella sillä viitteitä pilkoista ja puumerkeistä on tehty kulmasalakirjoituksella. Saatamme tietää myös että he olivat kristittyjä jo 900-luvulta alkaen, koska kristityt eivät käyneet mitään kauppaa, edes turkiskauppaa, pakanoiden kanssa. Satakunnan historiaan kuuluukin tämä erikoisuus että selviä viitteitä kristinuskosta on jo 900-luvulla mutta katolinen kirkko sinne saapui todenteolla vasta 1300-luvulla. Siinä 1000-luvulla on siellä ollut muutama kristillinen kappeli joista Santolvi ja Kokemäen PyhänMarian kirkko mainittakoon. Lisäksi on käyty pyhiinvaeltamassa Norjassa pyhän Olavin mailla jo 1000-luvulla.

Nyt on siis 33-tutkimukseni enemmän pirkkamiesten tutkimista joista hatarat tiedot löytyvät vasta 1500-luvulla jolloin liike oli jo loppusuoralla ja vaikutti enää lapinperukoilla. Mutta tämä nyt oli päivitettyä tietoa tästä aiheesta ja jossain kohtaa se lopullinen seinä tulee sitten vastaan.

Jukkis
Gravatar
juppe
Etit vaan Hälsinglandista Bircharlan, koska sieltä pirkkalaiset on tullu Helsinkiin. Ne valehteli itte tän asian umpisolmuun siinä vaiheessa kun ruottalaiset tajus, että nää oli päässy jotenkin unohtuun ja alkanu kerätä veroja ittelleen.
Piilota kommentointilomake