Tuli taas tarvottua mettässä ja ihme kyllä, meni suht jouhekkaasti. Tässä alkaa olla pelko persiissä  että ikä alkaa hissuksiin painaan ja alkaa olla tää harraste loppusuoralla. mut se on enemmänkin sitä talvenjälkeistä huonokuntoisuutta.  Eihän sitä  muuta tehnytkään kun makas sohvalla kattomassa KovaLaki –sarjaa. Mitäs löyty tällä kertaa?

Lue lisää: paluu salapaikalle

Tällä kertaa tutustumme toiseenkin vastaavaan mesoliittikauden asuinpaikkaan, joka on kuin identtinen kopio tuosta edellisestä postauksestani. Erona on vaan että tätä salapaikkaa ei ole kätketty metsien saloihin vaan se  on suoranainen turistirysä –eikä kukaan ymmärrä näkemäänsä.

Lue lisää: Salapaikka nro 2

Kunhan nyt lätisen taas näitä kivikauden juttuja. Myönnän etten ole pitkään aikaan saanut ittestäni irti minkäänlaista jutunjuurta mutta eiköhän se taas tästä lähde? Ajattelin vähän valaista yhtä yksityiskohtaa ja luettuanne ymmärrätte  miksi aion kohtapuoleen lähteä sinne nuuskimaan josko jotain kivityökalua tai muuta mukavaa olisi jäänyt maastoon lepäämään. 

Lue lisää: Jukkiksen salapaikka

Tänään tartumme härkää sarvista ja puhumme muinaishistoriasta suomalaisen identiteetin muovaajana ja kansanluonteen ylläpitäjänä. Suomeksi sanottuna ruotsalaisten ristiretkistä ja piispojen pakkokäännytyksistä. Nämä episodit jotka me kaikki tiedämme, ovat enemmän kuin luulisi, ne ovat osa kansallista traumaa josta ei näemmä päästä ikinä eroon.

Lue lisää: Muinaishistoria ja kansallinen trauma

Me tiedämme kyllä kaikki että ammattimaiset muinaistutkijat ovat kovinkin innokkaasti kaatelemassa epätieteelliseksi katsomiaan teorioita ja aina välillä puolihörhömäisiä maallikkonäkemyksiäkin. Hyvin harvoin, jos koskaan, on asiaa katsottu toisesta näkövinkkelistä; ovatko arkeologit pohjattoman tarkkoja omasta reviiristään ja käyvät apinanraivolla jokaisen kimppuun joka uskaltautuu heidän toimialalleen?

Lue lisää: Ovatko arkeologit vaikeita ihmisiä?

No niin rakkaat nuoret! Kevät keikkuen tulevi ja sen myötä  Jukkis painelee hetimiten mettään ettiin kiviään. Tällä kertaa matka suuntautui Hollolan suuntaan Tiirismäen harjanteille. Olin saanut vinkin että paikalta voisi löytyä  jotain mielenkiintoista ja kun vihjaajakin lähti oppaaksi, niin mikä ettei.

Lue lisää: Tiirismaan kivet

Leväluhdan uhrilähde on ollut pitkään niin tunnettu, että sillä on jo oma  tutkimushistoriansa. Pätevimpänä niistä pidän edelleen Tarja Formiston luuanalyyseja joista saatavia johtopäätöksiä voidaan nyt katsoa tarkemminkin. Nehän avaavat meille oivia johtolankoja asiaan, joista emme ole aiemmin olleet tietoisiakaan.

Lue lisää: Leväluhdan kannibaalit

Paljon on tullut pohdittua tuota pohjanmaalla käytyä sotaa 700-luvulla, tai ehkä tarkempi määre olisi joskus vuoden 650 jKr tietämillä? Taistelupaikkaa on rekunstroitu niin paikannimistön kuin maankohoamiskarttojen avulla, mutta ehkä syytä olisi katsastaa sekin, ketkä siinä taistelivat.

Lue lisää: Muinaiskuningas Gisi

Etsiessämme vuoden n. 700 jKr taistelupaikkoja pohjanmaalta on vuorossa Alkinsaaren tutkiminen. Samalla opitte miten vähillä eväillä joutuu väliin asioita pohtimaan, liikkumaan lähinnä vaistonvarassa ja katsomaan mitä löytyy vai löytyykö mitään. Sellaista se on tämä muinaistutkijan arki, ollaan sitten ammattilaisia tai tälläisiä hyväntahdon amatöörejä. 

Lue lisää: Alkinsaari - muinainen taistelupaikka?

Hahmotetaan ongelmaa. Olen tottakai pohtinut paljonkin tuota sotaretkeä muinaisKainuuseen vuoden 600-700jaa tietämillä, mikä  lieneekään sitten tarkka vuosiluku, ja ainoa johtolanka on edelleen se Jokikylän metsänsiimeksessä oleva muinaiskylä, joka on sinne ammoin unohdettu ja kadotettu.

Lue lisää: ja se pohjanmaan muinainen rantakylä