Zombievyöhykkeellä

Kerronpa teille  tarinan. En tiedä mistä sen pitäisi alkaa mutta kai siitä, että huomasin Särkäniemen etsivän sotilaita ja zombeja halloween-iltamansa jonkinlaiseksi perfomanssinäytelmäksi. Huomasin myös sanan palkallinen ja tottakai täytin hakemuksen – valitettavasti taisin huomata ilmoituksen liian myöhään sillä koekuvauspäiväkin oli ja meni tossa tossapäivänä. Olisi kyllä ollut oiva lisätulo muuten niin laihan palkkapussin rinnalle. Tietenkin pidin itsestäänselvänä että tulen valituksi.



Oikeastaan se kaikki alkoi jo vuosia sitten kun tein tollasen lyhyehkön romaanin Zombievyöhyke. Se oli ihan taktisesti valittu teema sillä silloin zombiet olivat vielä kauhugenren alakulttuuria mutta koska televisioon oli jo kovaa kyytiä tulossa Walking Dead tulisi olemaan ilmiselvää, että aiheesta tulisi pian valtavirtaa. Tähän saumaan päätin iskeä enkä ollenkaan turhaan. Kirja sai näkyvyyttä ja sitä jopa myytiin kohtuullisesti.


Jotenkin sitä sitten mietti että siitä voisi tehdä mainoselokuvankin ja tästähän tuli se surullisenkuuluisa kolmiminuuttinen joka juuttui kahdeksi vuodeksi jonnekin ja kun se vihdoin viimein saatiin valmiiksi, ei se enää kiinnostanut ketään. Minulla ei varsinaisesti ollut itsellä osuutta sen tekkovaiheisiin, saati ohjaukseen ja tarinaankin annoin vain suuntaviivat. Ohjaaja kaikessa neroudessaan keksi kysyä  Linnanmäkeä kuvauspaikaksi ja kyllähän huvipuisto antoi sille tarvittavat raamit ja välikuvista tuli oikein hyviä. 

Eikä ne siellä Linnanmäellä tyhmiä olleet. Vähän aikaa kun ne antoivat asian muhia, ne keksi lyhäriä kattellessaan että zombiet huvipuistossahan olis kiva teema. Arvattavasti innoittajina olivat myös nää Zombiewalkin järjestäjät – jotka muuten osallistu elokuvantekoonkin – ja Linnanmäen ensimmäiset iikWeek käynnistyi. Sen mainostamisessa oli hyödynnetty meitin elokuvan stillejä joihin me oltiin annettu lupa eikä siitä sen enempää mut vähän tekijätiimiä kismitti että  mitään linkkiä tai alkuperäislähdettä ei oltu mainittu. Oltiin vähän kun Mika Waltari massiivisen ja isolla amerikkalaisrahalla tuotetun Sinuhe Egyptiläisen varjossa.


Joten seuraava looginen askel on tietenkin että myös Tampereen Särkäniemi keksii saman ajatuksen. Nimenä sillä on ZombieZone joka ainakin itteni sai höristään korviani. Sillä alkuperäinen Zombievyöhykehän on sanaleikki kun sen muuttaa englanninkieliseksi eli ZombieZoneksi. Se nimi tosiaan vilahtaa meitin youtube-leffassa jossa on englanninkielinen tekstitys.  Pidän itsestäänselvänä että meidän leffa on toiminut innovaattorina Särkänniemen johtoportaassa.


Ja nyt ei sit oikeen enää tiedä miten pitäis suhtautua kun on tän kaiken ideallinen isä eikä ehdi/pääse ees koekuvauksiin. Toinen puoli meikäläistä on tietenkin ylpeä että on kyennyt luomaan jotakin, joka hyvänä ideana on edennyt ravintoketjua ylöspäin ja päätynyt ison rahan rahasammoksi. Loppuelämänsä voi aina sanoa ittelleen että on kaiken tämän alkuperäinen isä ja se ensimmäinen joka löi kipinän ilmaan. Toinen puoli minua sitten sanoo että alkupään alkuperäinen edustaja on tietenkin se, jota plagioidaan mutta jolle itselleen jää luu kouraan kun toiset tahkoo sen pohjalta rahaa, glooriaa ja isoja tapahtumia. Sellainen pettymyksen maku tän maailman lakiin vähän rassaa mutta näinhän se asia vaan on. Noh, ehkä ny kumminkin enemmän oon ylpee heitin puolestaan.

Jukkis

Ps. jos nyt joku ei muuten oo nähny alkuperäistä niin löytyy youtubesta Zombievyöhykkeen nimellä. Eihän sen kattomisessa menetä kun nelisen minuuttia elämästään.