Tutkimusmatkaaja N.A.E Nordenskiöld oli kiistatta suurmies. On kuitenkin muistettava että omana aikanaan häntä ei ymmärretty mutta eipä ymmärretä vieläkään. Ihan vaan tämän kelpoveikon kunniaksi esittelen hänen pääajatuksensa joka on ymmärrettävästi koetettu sensuroida kaikista häntä käsittelevistä teoksista. Kyse on hänen kartografisesta ajatelmistaan joita hän todisti oikeaksi, mutta aikalaiset sen kummemmin kuin jälkipolvetkaan eivät ole niistä mitään tajunneet.



Nordenskiöld oli ja on eräs kuuluisimmista karttatutkijoista ja tiettävästi hänen karttakokoelmansa olivat silloisen maailman laajimmat. Hänen huomionsa kiintyi keskiajalla kirjapainotaidon myötä esiintulleisiin portolano –karttoihin, joiden tarkkuutta hän ihmetteli, sillä ne olivat tarkempiakin kuin hänen oman aikansa kartat. Asiaan on sittemmin palannut amerikkalainen antropologi Charles Hapgood joka totesi niiden tarkkuuden olevan vielä  parempia kuin 1960 –luvun tiekartatkaan. Vaan ketkä ne olivat aikanaan piirtäneet? Keskiajalla ei moista taitoa ollut ja päätelmisssään Nordenskiöld tuli siihen tulokseen että ne ovat tehty jo varhaisantiikin vuosituhansina ja niitä on vain kopioitu sellaisenaan vuosisadasta toiseen.

Nortti huomasi myös että  portolanoilla on keskinäinen yhteytensä eli ne olisivat jäljennetty yhdestä isosta maailmankartasta josta kukin merenkkävijä on kopioinut sen osan, jolle hänellä on ollut käyttöä. Tätä jättimäistä, mutta tosin hypoteettista  maailmankarttaa Nordenskiöld nimitti normal portolanoksi, kuin kaikkien karttojen äidiksi, ja epäili sitä aikanaan säilytetyn Aleksandrian suuressa kirjastossa. Alkuperän hän asetti jo esi-foinikialaisten kaudelle n. 4500 eaa. Tämä on ollut liikaa nykymaailmalle ja tämä aatos on poistettu kaikista häntä käsittelevistä teoksista. Itsekin silmäilin hänen uusinta elämänkertaansa ja siinä luki tämän kohdalla vain että ”Nordenskiöldillä oli ajatuksia kartoituksen historiaan jota nykytiede ei allekirjoita”. Siinä kaikki. Ei edes vihjettä mikä tämä ajatus olisi. 

Tutkitaan me asiaa. Lähtökohtahan on että kartta kehittyy ja päivittyy koko ajan vanhojen versioiden kadotessa. Paitsi jos ollaan niin raukoilla rajoilla ettei sinne päivitettyä kartoitusta saada, voi sieltä vielä saada osviittaa asiaan. Sellaiset paikat ovat tietenkin kaukana merireiteiltä, karussa pohjolassa,  joten näiden seutujen karttoja on hyvä tutkia tällä silmällä. Otan esimerkkinä – en portolano-karttaa – vaan Ptolemaioksen kartan 200 –luvulta. Se esittää Britanniaa ja Skandinaviaa.




Huomio kiinnittyy Britanniasta erkaantuvaan pitkänomaiseen niemeen kuin myös kaakkoiskulmalla oleviin saariin joita ei ole olemassa reaalisessa maailmassa. Vaan ovatko ne ammoin olleet? Pieni tietämys geologiaan ilmaisee sellaisten saarten olleen kuin jopa kyseisen niemenkin vielä holoseenikauden puolella kun myyttinen doggerland alkoi uppoamaan.Eroa tuntuu olevan leveyspiirin suhteen mutta muuten se on sama vaikkakin nykytiede ei ole vielä kyennyt rekunstroimaan missä kohtaa Britannian saarta ko. niemeke on ollut alkujaan kiinni.


Tanskan muodosta on mahdoton sanoa mitään sillä sen rantaviiva on liikkunut aikanaan hyvinkin aktiivisesti eri vuosisatoina. Sen sijaan tasainen baltian rantaviiva askarruttaa ja jälleen vaan geologinen tietämys auki ja ilmenee että Riianlahti on tosiaankin muodostunut vasta holoseenikauden loppupuolella. Vieläkin erikoisempi sen sijaan on keskikohdastaan avoin Ruotsi, salmi joka erottaa Skånen muusta ruotsista. Sellainen todellakin oli ja umpeutui asteittain holoseenikauden -  meille tutun ancylusjärven kaudella – aikana.


Yhteenvetona voidaan todeta että Ptolemaioksen kartta esittää maailmaa melko tarkkaan sellaisena kuin se oli vuosien 6500 – 4500 eaa välisenä aikana. Tarkkoja arvioita on vaikea antaa koska vuosiluvuista ei vallitse täyttä tieteellistä yksimielisyyttä. Jokaisen on kuitenkin pakko myöntää että kartassa olevat geologiset poikkeamat ovat kuin sattuman oikusta samalta aikakaudelta ja siinä on elementtejä jotka ovat identtisiä geologisen evidenssin kanssa. Tästä voi esittää päätelmän että Nordenskiöld todellakin tiesi mistä puhui ja oli enemmän oikeassa kuin koko jälkipolvet yhteensä. Joten seuraava johtopäätös on, että sensurointi jatkukoon Nordenskiöldin kohdalla ja kielletyn historian pitää olla pysyä kiellettynä. 

Jukkis