Olihan se jo ilmassa. Oli ilmennyt että on olemassa jokimittoja jossa on kartoitettu paljonko mereltä on matkaa syvälle sisämaahan mistä joki saa alkunsa. ja noista muinaisaikojen kauppapaikoista on sitten muodostunut kirkkomaita. Samaten on ollut epäilys että jonkinlaisia primitiivisiä kilometripylväitä olisi käytetty alkuperäisinä merkkeinä ennen kirkkolaitoksen syntyä.
Joten seuraava looginen askel on sitten oivaltaa että jos näitä mittoja menee maita pitkin, niiden täytyy olla jonkinlaisten kulku-urien varrella.
Kun katsoo tätä kuvaa näkee vain 33.3km mittaisten viivojen rykelmän joita menee kirkosta toiseen. Niitä kylläkin piisaa siihen tahtiin ettei se ole sattumaa. Vaan mikä niiden vitsi on? menevät sinne tänne ja tonne lähes mielivaltaisella säännöllä. Tätä myönnän pähkäilleeni kerran jos toisenkin.
Sitten vaan pisti silmään Huovintie. Vuoden 1555 tietojen mukaan se saattoi alkaa Ulvilasta mutta ainakin Nakkilasta ja kääntyy Harjavallasta, joskin mennen vielä Kokemäelle. Huomaamme myös että Ulvilan kivikirkolta menee 33.3 km mitta Kokemäen henrikin kappeliin mutta Nakkilasta menee niin ikään 22.2km mitta Kokemäen pyhän Marian sakastiin.
Joten jos kyse on jonkinlaisista tienviitoista, pitää seurata mistä kulku-ura on ammoin kulkenut. Seuraaava etappi on sitten Köyliö ja ihmeellistä kyllä, Nakkilasta on 33-etäisyys suoraan Köyliöön ilman että tarvii kurvata Kokemäen kautta.
Tie jatkaa sitten Säkylään jonka kirkko on ongelmakohta. Sen ainoa 33-mitta kun on Kauvatsalle, joskin se lävistää Kokemäen niin hyvin, että voi päätellä kokemäeltä menneen jonkin sivutien Kauvatsan suuntaan.
Tien sanotaan menevän Oripään kautta –kurvaten Alastaron läpi Loimaalle – ja päättyvän Koski TL pitäjään, josta sitten lähtee uusi tie kohti Turun Marian sakastia.
Noh, Köyliöstä on suora 33.3 km mitta Alastaroon. Loimaa on sikäli metka paikka että sen varhaisin kirkko on ollut Ristinoja josta ei ole kuin perimätieto jäljellä. Alastaron ja Ristinojan etäisyys on 7.7 km ja molemmista on 33-mitta Koskeen.
Koski TL omaa 33.3km etäisyyden Paimion kirkkoon josta vastaavasti Marian kirkkoon Turkuun 22.2 km.
Nämähän korreloivat kaikki tuon aikaisen hämärästi tunnetun tieverkoston kanssa.
Mainita voi senkin että kun Ristinojalta lähtee 33.3km mitta Yläneen kirkkoon, aloin sitä seurata. Yläneeltähän on tasan 33.3 km Nousiaisten kirkkoon. Yllättävästi Nousiaisista on sitten 44,4 km Uudenkaupungin vanhaan kirkkoon. Uudenkaupungin vanhalta kirkolta sitten Karjalan rukoushuoneelle jämpti 33.3 km.
Kävin muuten viime kesänä näillä seuduin ja ihmettelin miksi Karjalan kirkko on keskellä mettää kunnes ilmeni että alkuperäinen kirkonpaikka on kylällä rukoushuoneen nimellä. Nyt on enää ihmeteltävä miksi tämä ei tästä jatku kunnes vetäisin viivan Yläneelle ja kun sen iski Yläneen aiemman kirkonpaikan kohdalle vastaus putosi armottomasti – 33.3 km.
Huomasin muutakin. Kun nämä viivat risteävät toisiaan niin joka risteämän kohdalla tuntuu olevan maallisessakin elämässä tienriesteys joka tämän perusteella on muinaista laatua. Kuten koko tieverkkokin.
Näiden mittojen ja Huovintien välillä on vahva korrelaatioyhteys. Olen aivan varma että tämä johtolanka on mitä hedelmällisin, joskin tämä on vielä sisäistettävä ja ymmärrettävä jotta sen kaikki funktiot tulee ilmi. Menihän tähän aikaa muhkeat 9 vuotta mutta lopussa kiitos seisoo. Taas askelta lähempänä ilmiön saamiseksi hyväksyttävien teorioiden joukkoon.
Jukkis