Tuli tossa piipahdettua rannikolla katsomassa Santolvin kalliota. Itse asiassa kävin uuden autoni neitsytmatkalla. Edellisessä autossa kun oli sellanen vika, että alko katsastuspäivä lähestyyn ja päästöarvot on korkeet jos ne on jotain 0.3 tai yli, maksimi saa olla 0.5 ja siinä nyt oli vaatimattomat 9.2. Mikä tarkoittaa että  jos sitä olis käyny näyttään, olis joutunu palaan katsastuksesta taksilla. Eikös  ollutkin hyvä  alustus tälle kalliolle?


Santolvi on mielenkiintoinen paikka. Sen päältä on menny vanha rautakautinen/varhaiskeskiaikainen tieura jota lienee osittain käytetty vielä 1600-1700 –luvuillakin. Tämä siksi että uudella ajalla tie vedettiin jo siitä kallion alta, mutta se tulvi joka kevät muodostaen kosteikon, joten vaunuilla mentiin sitten kallion päältä.

Kävinkin siellä muutama vuosi takaperin isomman harrastajajoukkion mukana ja näin yhdellä tasakalliolla kummallisen valkoisen uran, joka meni koko kallion poikki ja ehkä n. 3-4m leveä. Vasta kun luin Matti Vakkilaisen ”vanhoilla valtateillä” näin samasta urasta kuvan joka on syntynyt tuhansien ja taas tuhansien hevosenkenkien hakatessa kallion valkoiseksi. Piti siis käydä ottamassa siitä kuva mutta kuinka ollakaan, että Santolvinkallio on yllättävän laaja paikka ja löytämättä tuo jäi.

santolvin kallio pieni
Matti Vakkilaisen kirjassa on sentään tällänen mustavalkokuva. Tiedän että paikka on edelleen olemassa kun sen omin silmin näin muutama vuosi sitten, mutten sit ottanu kuvaa kun en tajunnu näkemääni.

Toki löysin kallion päältä vanhaa tieuraa jonka painaumasta ei voinut erehtyä. Lähdin sitä seuraamaan ja sitten törmäsinkin kiviin joita ensin luulin röykkiöhaudaksi, joita sielläpäin piisaa, mutta joka siihen oli liian tasainen. Tajusin että sen muoto ja korkeus viittaa tiepohjaan jota jostain syystä on kivetty, jopa hevoskavioiden epämukavuuden kustannuksella.

Siitähän me sitten pääsemmekin pohtimaan miksi ihmeessä joku olisi erikseen tehnyt kalliolle muutaman metrin mittaisen tiekiveyksen. Johtolanka saattaa tulla itse nimestä Santolvi joka viittaa Olavin kulttiin.

santolvi
Outo kivetty pätkä keskellä avokalliota.  Kappelinedusta? Kiveys haarautuu, toinen jatkanut ruumistietä ja toinen ohjannut kappeliin sisään.

Meillähän on syvässä luulo  että kristinusko saapui vuonna 1050 Eerikin ristiretken avustuksella. Siihen liittyy sitten nämä pyhät Henrikit sun muut. Tarinassa on siteeksi totta. Kannattaa kuitenkin muistaa että   pyhä Olavi kuoli 1030 ja julistettiin pyhimykseksi kuolemansa jälkeen ja vuoden 1050 tietämillä Olavi kultti levisi kulovalkean tavoin kaikkiin pohjoismaihin, ja jopa Novgorodiin asti. Ilmankos perimätieto sijoittaa yhden muinaiskappelin juuri Santolvin laelle, jota matkalaiset ovat hyödyntäneet.  Tai itse asiassa silloin puhuttiin Olavi-alttarista, ei välttämättä vielä kirkkorakennuksesta.

Onko tämä kiveys siis varhaiskirkon edusta, tai pikemmin vanhin kirkonpaikka joka voidaan vielä päättelemällä esiinkaivaa? Itse uskoisin näin. Wirallinen teoria ”kristinusko tuli Ruotsin kautta” ei tietenkään ole otettu moisista väittämistä ja sen vuoksi tätä Santolvin kiveystä on turha etsiä mistään lähteestä. Kirkkolaitoskin tuli wirallisesti ahvenanmaalle 1200-luvulla, Turun tietämille vähän sen jälkeen ja satakuntaan vasta 1300-luvulla. Kuitenkin 1200-luvulla kirkko että hautuumaa kulkivat jo kuin paita ja peppu, mutta Santolvista on turha hautapaikkoja etsiä. Lähin paikka löytyy  kauempaa ”Vanha Hautamaa” nimisestä  paikasta jolla on voinut olla yhteys tähän paikkaan, kunnes 1300-luvulla alettiin hautaamaan Irjanteelle ja tästä  tiestä tuli maaginen ruumistie, jota pitkin ne sinne kuljetettiin. Mistä  voidaan päätellä että perimätiedon mukainen kirkonpaikka on ennen 1200-lukua.

Rehellisesti sanoen, kristinusko tuli satakuntaan jo 900-luvulla  enkä pitäisi mahdottomana että Santolvi on ollut olemassa jo 900-1000 –luvulla mutta `olavisoitunut´ vuodesta 1050 eteenpäin.

kivipoyta
Tästä kivihässäkästä alkoi Jukkisen muinaisharrastelu n.  15v sitten tai jotain, en ny muista. Nyt tiedän että nämä on joko kalanperkuukiviä tai sitten niissä on uhrattu vastasyntyneitä. Asia josta kukaan nykypäivän pakanaharrastaja tai muu wicca ei muuten halua tietää yhtikäs mitään. 

Satakunnan kristillistymisestä 900-luvun puolella puhuu asteittainen hautaussuuntausten muutos itä-länsi –suuntaiseksi, hautojen löydöttömyys ja se kaikkein tärkein; väestöräjähdys.  Ei  katsokaas ole mitään syytä  pitää pakanoita yhtään sen inhimillisempinä. Se että  väkiluku oli ja pysyi staattisena saattaa johtua lapsiuhrauksista, joita on tehty silloin maailmanlaajuisesti vain nousevan kristinuskon sitä paheksuessa. Meilläkin nämä rannikkoseutujen uhrikivet saattavat omata hyvinkin verisen totuuden. Kristityt, joille lapset  olivat luonteeltaan pyhiä, pistivät hommalle tietenkin stopin. Moni seikka siis puhuu sen puolesta että Santolvi on iältään hyvin vanha paikka.

Toisaalta se todistaa myös senkin että wanha ruumistie on sekin vanhempi mitä voidaan olettaa. Ainakin 1000-luvulta saakka. Näitä valkoisia kallionpätkiä on muuten muuallakin.  Tiettävästi Hauhon Vermasvuoren päältä sellaisen löydätte  jos satutte kulkemaan siellä suunnassa.  

Jukkis