Tämä aihe pisti silmään kun nyt keskustellaan koulujen joulujuhlien yhteydessä ”enkeli taivaan” –virren osalta. Tuossa oli lehdessä että kangasalalaisessa koulussa ei saa enää nousta seisomaan viimeisen säkeistön kohdalla (ja päivitys että koko sali nimenomaan nousi seisomaan uhmatakseen) Aiemminhan on jo linjattu, ettei koulujen joulujuhlia saisi viettää joulukirkon puolella vaan koulujen voimistelusalit ovat sitä varten. Linjana on, että joulujuhlissa ei saisi olla mitään uskonnollista.
No mikä tässä nyt pisti sitten omaan silmääni? Se on se että joulu itsessään, siis kokonaisuutena, on uskonnollinen juhla. Voiko viettää uskonnollista juhlaa ilman että siinä on mitään uskonnollista? Voiko järjestää rock-konsertin jossa ei saa soittaa rockia?
Asiaan kiinnitin siis huomiota sen takia että nämä uudistukset joulunvieton osalta ovat osa sitä suomalaista absurdiutta. Kyllä te tiedätte mitä absurdius on? Se on sitä että yrittää mukautua uusiin käytänteisiin ymmärtämättä sen luonnetta. Vähän kuin joku primitiivi kutsuttaisiin lounaalle jonkun siirtomaaherran pöytään jossa tämä haarukalla söisi soppaa. Liemi vain lorisee. Tämä nomadi yrittää näyttää sivistyneeltä pöytätapoineen ja matkimalla isäntäväkeä mutta lopputulos näyttää silti vähän hassulta. Absurdilta. Sellaisia me suomalaisetkin olemme matkiessamme liiankin hanakasti ulkomaisia tuulia ja asenteita.
Hyvä - ja jouluinen - esimerkkikuva mitä absurdius käytännössä voi olla. Japanilainen kauppias on halunnut kunnioittaa kristittyjen juhlaa ja pannut mielestään oikeaoppisesti joulupukin ristille. Omasta mielestään hän on toiminut korrektisti ja kunnioittavasti lopputuloksen ollessa mitä on.
Älköön kukaan ajatelko että tässä olisi motiivina uskonnollisen konservatiivisuuden puolustaminen, vaan lähinnä se, että tiettyjä tradioita irrotetaan niiden kontekstista ja väärennetään sen historiallinen kaari. Josta me pääsemmekin siihen ketkä joulun kehittivät ja miksi.
Meille on tuttu ajatus että talvipäivänseisausta lienee vietetty iät ja ajat välimeren pakanakulttuureissa ja kirkkoisät vain istuttivat joulun siiihen päälle saadakseen väen kristilliksi. Tämä ajatus on meille kaikille osunut ja uponnut. Nykytutkijat kuitenkin kiistävät tämän. Lähinnä tulee mieleen roomalaisten Saturnalia-juhla jota epämääräisten lähteiden mukaan olisi vietetty jostain 400 eaa ajasta asti, ellei aiemminkin. Näyttää kuitenkin vahvasti siltä, että saturnaliaa on vietetty ensimmäisen kerran vasta 274 jKr – ja sekin eräänlaisena vastavetona kristittyjen joulunvietolle joka valtasi kulttuuriavaruutta. Tätä tukee varhaisten kirkkoisien ja lahkojen jyrkät näkemykset siitä, etteivät he halunneet sekaantua millään muotoa pakanoiden juhlanviettoihin. Eivät kopioida niitä, ei nappaamalla päivämäärää itselleen saati ottaa niistä mitään juhlamuotoja itselleen. Varhaiskristityt pysyivät tyystin erillään näistä tapahtumista.
Mistä me pääsemmekin siihen onko joululla ja talvipäivänseisauksella ylipäätään yhteyttä. Juttu menee niin että varhaiskristillisen tradition mukaan – joka pohjaa juutalaisuuteen – Messias syntyy samana päivänä kun kuolee ja päinvastoin. Jeesushan kuoli ristillä pitkäperjantaina joka lasketaan perinteisesti kuukalenterin mukaan. Mikäli sen laskisi aurinkokalenterin mukaan, se olisi 25. maaliskuuta. Koska syntymä- ja kuolinpäivä on sama, pitää muistaa että tämä päivämäärä on alullepanon hetki. Mikä tarkoittaa että se varsinainen syntyminen tapahtuu 9 kk myöhemmin eli 25. joulukuuta. Tästä on toki toinenkin laskelma toisenlaisen kalenterin mukaan ja tällöin syntyminen tapahtuisi vasta loppiaisena – jota sitäkin on historiansaatossa vietetty Jeesuksen syntymäjuhlana.
Miksi tämä on oleellinen juttu? Historiaa ja sen traditioiden motiiveja on jo riittämiin väärennelty, muokattu, irrotettu asiayhteydestään ja luotu karikatyyreja tilalle. Näin syntyy juureton, historiaton ja vailla perinteitä olevien sukupolvi. Silloin se ihmisjoukko kadottaa identiteettinsä ja sen seurauksena kokee korkeintaan kollektiivista ahdistusta.
Juu, en minä näillä kirjoituksilla ainakaan kavereita saa....
Sellainen joulusaarna
Jukkis