Toinen maailmansota sodittiin huumeissa on varsin yleinen käsitys. Herätin tuossa huomiota sanomalla että muuten hyvä näkemys, muttei pidä paikkaansa. Suomen armeijassa ei huumeita käytetty. Vastaustani kai pidettiin pöyristyttävän tietämättömänä joten monet alkoivat sitä oikomaan, ja sanoivat varmana tietona että käytettiin, ja että tutkipa asiaa ja aloita vaikkapa kaukopartiomiesten pervitiiniannoksista.
Kuten aina facebook on alusta jossa on vaikea avata asioiden taustoja ja mielellään vielä taustojenkin taustoja. Se ei ole siihen tehty. Joten tehdään se tässä ja nyt. Lähdetään liikkeelle ensin siitä että on tietenkin totta, että kaukopartiomiehet käyttivät amfetamiinia ja varsin pätevästä syystä. Sissipartion eloonjäämisen ratkaisee liikkuvuus ja on syynsä miksi kaukopartioon valikoitui käytännössä vain SM-tason urheilijat. Päivässä piti liikkua 15-30km ja suksilla 50km. Takaa-ajettuna sitten sivakoitiinkin vauhdilla niin pimeät kuin valoisatkin ajat, eikä 120km hiihtomarssi vuorokaudessa täyttä höyryä mitenkään tavatonta ollut. Tähän kohtaan pervitiini olikin paikallaan. Hupikäyttöön sitä ei oltu tehty vaan ainoastaan tälläisten tilanteiden varalle kun piti marssia pitkä aika ilman lepoa ja ravintoa.
Nyt kannattaa palauttaa asiat suhteisiinsa. Kaukopartioita oli virallisen tiedon mukaan noin neljä komppaniaa. Komppanian koko jalkaväessä on n. 160 miestä mutta kaukopartioissa se oli pienempi. Puhutaan enemmänkin osastosta. Yksi huoltoyksikkö, viestijoukkue ja sitten varsinainen partiomiehistö, jotka käsittivät arviolta kolme ryhmää (5-12 miestä) eli joukkueen. Vaikka laskisimme po. komppaniasta jokaisen kuuluneen kaukopartioon, saamme koko kenttäarmeijaan suhteutettuna (n. 500 000 - 800 000 miestä) sen kooksi alle 0.02%. Tämän verran siis on todistetusti ollut suomen armeijassa amfetamiinin käyttäjiä. Tietenkin luku on ollut aavistuksen suurempi sillä pervitiiniä ovat käyttäneet satunnaisesti myös sissikomppaniat ja kuulu petrovski jamin sissi-isku tehtiin pervitiinin voimalla. Tiettävästi pervitiiniä käyttivät myös lentäjät, ja erityisesti yhteys- ja huoltolentäjät, joiden yksitoikkoinen tehtävä oli lentää etapilta toiselle 12-15h matkoja. Otettakoon mukaan sitten mitä yksiköitä tahansa, koko käyttöprosentti on kenttäarmeijan kokoluokassa ollut alle 0.5%. Vastaavasti 99.5% ei ole aineesta tiennyt mitään. Tätä kautta tulee kai ymmärretttäväksi mitä tarkoitin sanomalla että suomen armeijassa ei huumeita käytetty? Toki paljon laajempaa oli sitten morfiinin ja heroiinin käyttö kipulääkkeinä koska haavoittuneita tuli paljon, mutta se puoli ei ole nyt aiheena.
Penseys pervitiiniä kohtaan tuli Saksasta. Sitä käytti wermacht ranskan sotaretkellä 1940 ja sai siitä huonoja kokemuksia. Viimeisinä sitä käytti Saksan panssarijoukot kesällä 1941 jonka jälkeen aine vedettiin kokonaan pois. Luonnollisesti sellaiset sisäsyntyiset panssarikenraalit kuten Guderian tai Rommel piiskasivat tankkejaan eteenpäin viikkotolkulla antamatta vihollisen levähtää kertaakaan tai pystyttää uusia puolustusasemia. Pian pantiin merkille että sotilas joka on sotinut vaikkapa neljä vuorokautta nukkuen korkeintaan tunnin koko aikana, oli jälleen valmis riviin 12-14 tunnin yöunien jälkeen. Sotilas joka oli valvonut pervitiinin voimalla samaisen ajan, vaati 3-4 vrk mittaisen ajan ennen kuin oli jälleen työkykyinen. Palautumisaika oli pitkä ja epäsuositut ilmiöt kuten hermostovauriot tai psykoosit poistivat väkeä rivistä toipilaiksi enemmän kuin vihollinen.
Kun Saksassa lopetettiin pervitiinin käyttö, ne myytiin, tai pikemmin lahjoitettiin, suomalaisille, jotka niihin suhtautuivat penseästi. Sotien jälkeen varastot myytiin siviilikäyttöön.
Paavo Susitaival kirjassaan "Rykmentti etenee" muistelee katkerasti kun edetessä vihollismaastossa vastaan tuli omien kaukopartio. Katkera sen takia että kaukopartiomiehet saivat retkensä jälkeen aina kotiloman, vaikka tavallinen jalkaväkimosuri teki väliin enemmän samalla rasituksella, mutta lomasta ei nähnyt uniakaan. Susitaival ei sitä oikeudenmukaisena pitänyt. Yksi syy kaukopartioiden ylilomiin saattoi olla juuri pervitiini ja sen vaatima palautusaika. Käytännössä kolmannes partiomiehistä oli aina lomalla joka supisti yksikön toimintavalmiutta. Tässä mielessä pervitiini toimi itseään vastaan ja vähensi väkeä rivistä. Toisaalta ymmärrettiin että sitä ei kannettu mukana huvinpäiten vaan oli tarkoitettu siihen tilanteeseen kun kokonainen neuvostopataljoona ajaa takaa koirat etunenässään. Silloin juostaan ja on juostava täyspakkauksen kanssa kilometristä toiseen. Selvää on että tätä herkkua ei ollut tarkoitettu jalkaväelle sillä siihen olisi pätenyt sama suhdeluku; joka kolmas mies aina rivistä pois.
Pervitiini on tietenkin ollut todellinen aina mutta sen käyttöryhmä on ollut hyvin pienten erikoisosastojen sisäistä. Siitä on vain kasvatettu asioita dramatisoimalla laajempi ilmiö joka vuorostaan ei ole totta. Väärinkäsitys on syntynyt eikä sitä enää voi oikoa.
Hitleriin itseensä palataan joskus paremmalla aikaa.
Jukkis