Joulu on pian täällä ja ihan tyrmistyttääkseni yleisökuntani, ajattelin puhua sanasen kristinuskosta ja kristillisyydestä. Sehän on näin sekulaareina aiheina mitä epähienoinen puheenaihe joka aikaansaa nolostelua ja myötähäpeää. Juuri siksi. Jotta otamme jonkun teeman, ajattelin kumota sen pitkällisen harhaluulon, että joulu olisi alkujaan pakanallinen juhla. En suinkaan tuputtaakseni isonkirjan oppia vaan ihan historianpuhtauden nimissä. Ei pidä niellä sellaista maailmankuvaa joka ei sitten vastaakaan vallitsevia tosiasioita.


Joulun alla ne tulee. Viittaukset siihen miten joulu on muinainen pakanajuhla jonka kirkkoisät varastivat ja istuttivat siihen tilalle Jeesuksen syntymäpäivän. Sen kuulee joka joulu. En menisi väitettä kylläkään vannomaan. Kyllä nuo alkukristittyjen lahkot oli sen verran tiukkapipoista porukkaa, etteivät halunneet olla missään tekemisissä pakanoiden kanssa, ja kaikkein vähiten pöllisivät niiden juhlamenoja. Mutta mistä joulu sitten tulisi ellei pakanoilta? Täytyyhän sen liittyä jotenkin talvipäivänseisaukseen; valon ja pimeyden jakautumiseen. Eikä sitä Jeesuksen syntymäpäivääkin kukaan voi tietää kun ei tiedä koska keisari Augustus käski panna maan verolle. Tästä on ollut pohdintaa jopa oikeasta synnyinvuodestakin, ja konsensus tietää, että ainakaan vuosi nolla se tuskin on ollut.

Jeesushan kuoli ristillä pitkäperjantaina ja ikiaikaisen tradition mukaan profeetat kuolevat aina syntymäpäivinään. Ainakin tämä on pätenyt Yhdysvaltojen presidentteihin jotka maan isinä ovat aina osanneet kuolla Amerikan itsenäisyyspäivinä. Syykin siihen tiedetään. Silloin kun ne on jo yli 90-vuotiaita, ne viedään juhlimaan itsenäisyyttä koko pitkäksi päiväksi ja kunto romahtaa viimein puolenyön korvilla kun lopulta pääsevät kotiinsa. Historiankirjoista tiedetään että yksi vuosi meni kaksikin ex-pressaa muutaman tunnin välein. Ja mites tämä liittyy joulunviettoon? Ei sitten mitenkään. Mutta amerikassa on maan isillä tyyliä; osaavat kuollakin maansa itsenäisyyspäivinä.

Asiaan! Syntymäpäivä voidaan laskea myös alullepanon hetkeksi. Siis hetkeen jolloin neitsyt Maria tuli raskaaksi pyhänhengen vaikutuksesta. Siitä laskien 9 kk eteenpäin on sitten varsinainen syntymisen hetki. Se on taas kalenteripolitiikkaa. Juliaaninen ja gregoriaaninen kalenteri antavat eri tulokset. Toinen päätyy jouluaattoon 24. joulukuuta ja toinen loppiaiseen 6.1. Eri kirkkokunnilla onkin ollut eriävät näkemykset tästä ja lopulta joulukuu peri voiton. Näin yksinkertaista se on.

seimi
Koetin kattoa tähän jotain mahdollisimman siirappista kuvaa mutta sitten sitä viehättyi näihin maalaiskirkkojen edustalla oleviin seimikuviin joita ilmeisesti kirkkokerhon pikkutytöt väsää?

Itse asiassa ei ole mitään todisteita että pakanat olisivat viettäneet minkäänlaista joulua. Joulupuu on ikivanha ja 1800-luvun kulttuuritutkijat pitivät sitä pakanallisena "pyhänä puuna" joka ilmentää jonkinlaista shamanistista ajattelua. Raaka totuus kuitenkin lienee että se on suora laina teatterilavoilta. Keskiajallahan ne oli kovia esittään raamatullisia näytelmiä noissa Saksan kaupungeissa ja kunnianhimoisesti niissä mentiin koko raamatullinen historia läpi. Joskus ne läpikäytiin kolmessa päivässä, joinankin vuosina meni viikkokin ellei koko kuukausi. Pääsiäisnäytelmät siis. Näytelmä lähti tietenkin liikkeelle Eedenistä ja lavakoristeeksi sinne roudattiin hyvän- ja pahantiedonpuu. Kuusipuu johon pistettiin omena tai useampikin killumaan. Siellä se sitten muistutuksena heilui taustalla vaikka näyttelijät vaihtuivat Mooseksesta Joosuaan päätyen lopulta kahteentoista opetuslapseen. Puu oli varmaan neulasensa varistanut ja omenat ruppanoita kun lopulta loppuun asti päästiin.


Rahvas vain keksi tuoda puun kotiinsakin - ja ihan tietyistä syistä. Siellä se seistä möllötti nurkassa kuten nykyäänkin. On muuten tapa levinnyt Liettuasta joka silloin oli saksalaisvetoista hansa-aluetta ja vuosisata 1500-lukua. Sitä aiemmin on turha jouluuusta etsiä. Tässä on kyllä mahdollisuus joka piilee salakatolisuuteen. Elettiin uskonpuhdistuksen vuosisatoja ja kaikenlaisesta katolisesta hapatuksesta haluttiin eroon, ja erityisesti näistä piinaviikon kuvaelmista. Esitykset kiellettiin ja kansa joka vielä oli salaa katolisten perinteiden ympäröimää, alkoi pitämään niitä kotonaan ainakin lavasteiden osalta. Joulu alkaa muotoutua.

Tarvitaan vielä kolme itämaan maagikkoa, anteeksi tietäjää, antamaan lahjoja ja joululahjan idea alkaa muotoutua. Tarvitaan keskiajan kerjäläismunkkeja kiertämään talosta taloon ja päädytään nuuttipukkeihin sitä mukaa kun katoliset munkit katoavat katukuvasta. Silloin tilalle astuvat nuoretmiehet jotka kerjäävät lähinnä viinaa turpaanvedon uhalla mutta tämäkin perinne jää ikävästi loppiaisen syntymäjuhlan vietolle kun taas joulukuu kehittää eri traditioista varsinaisen joulupukin. Tällä joku 300-luvun piispa esikuvanaan, eipä tule taas nimi mieleen kun tarttis. Joku Nikolaus tai jotain? Oli perinne sitten mikä tahansa, ei näistä mikään astu kristillisen maailman ulkopuolelle.

Ajatella että olemme eläneet elämämme kuvitellen että joulu on joku laina pakanoilta. Sellaisia myytit ovat. Niihin uskoo koko elämänsä aavistamatta että on koko ajan luullut erheellisesti. Suomessa erehdys on ymmärrettävä. On ilmeisesti niin että satakunnassa on vietetty joulua jo 900-1000 -luvuilla eli silloin kun oltiin vielä viikinkejä. On ihan loogista olettaa että joulu olisi silloin joku viikinkijuhla, joku ihmeen odinin peijaiset jossa vedetään kaljaa tapettujen vihollisten pääkalloista. Koska kristinuskohan tuli vasta pyhän Henrikin myötä vuonna 1155. Ihan noin se ei mene. Ikävä pilata uus-pakanoiden joulumieli mutta kristinusko on rantautunut jo paljon aiemmin, länsirannikolle jo 900-luvulla, ja tästä on paljon todisteitakin. Kristinuskon myötä saapuivat myös kerjäläismunkit ja nuuttipukkiperinne alkoi, joskin varsinaiset joulutavat vasta myöhemmin.

En minä nyt tällä koettanut mitään sen kummempaa. Juttu on vaan niin että historia itsessään on sellainen tieteenala että koko ajan sitä saa olla oikomassa ja korjaamassa. Koko ajan syntyy vääristyneitä käsityksiä ja vääriä luuloja. Hyvä oli korjata tämäkin asia.

Jukkis
Gravatar
Ilkka T
En tietenkään tiedä juuri mitään, mutta tuntuisi jännältä että talvipäivän seisauksen tienoille sijoittuva joulu olisi alunperin jotain muuta kuin auringon ja valon juhlaa.

Tämän lisäksi Raamatun tekstejä tulkittaessa ilmenee Jeesuksen syntyneen todennäköisesti syksyllä.

Varhaiskiristillisyydessä ei tiettävästi myöskään vietetty syntymäpäiviä (koska synnyt syntisenä), vaan ainoastaan (marttyyrien?) kuolinpäiviä juhlistettiin. Jeesuksen syntymäpäivä virallistettiin joulukuun 25. päiväksi vasta 300-luvun Roomassa.

Olen myös miettinyt niiden ihmisten kohtaloa, jotka ovat ennen Kristusta eläneet, eikö heillä ole ollut mahdollisuutta pelastukseen?


Gravatar
Arite
Aatamin ja Eevan nimipäivää ei muutettu 1700-luvulla. Se siis saattaa olla alkuperäisellä paikallaan, johon Akka sen laittoi Almanakkaan. 1700-luku oli vääristelyn vuosisata. Viaporin nimeks vaihdettiin Sveaborg ja alkuperäistä nimeä ei kukaan tietäis ilman Ior Bockia.
Gravatar
juppe
Nykynen joulu on Lutterin keksintöä ja jouluaatto on muodostunu silleen, että se on Aatamin ja Eevan päivä, niin kun kalenterissa sanotaan. Puu ja siinä roikkuvat pallukat tulee sieltä, koska se on tiedon omenapuu.

Lahjat jaetaan siks, että se on pyhän Nikolaoksen päivän perinne ja se piti siirtää muualle kun pyhimykset siivottiin pois uskonnosta. Joulu oli hyvä kakkosvaihtoehto, vaikka se ei oikeestaan kuulukaan luterilaisuuteen kun se on vaan kansanperinnettä. Lahjat vois jakaa joulupäivänäkin, koska aatto valikoitu käyttöön ihan vaan siks, että kansa halus siihen aikaan käydä joulujumalanpalveluksessa, vaikka sillä ei ookkaan mitään kirkollista merkitystä.

Tuolla on enemmän näistä jutuista luterilaisuudesta kertovassa luvussa.

https://yadi.sk/i/3tQqYBydORQZDw

Gravatar
Arite
Joulunaika alkoi Lucianpäivästä. Jos nainen oli nähnyt unen Luciasta (miehet näkivät unen ilmeisesti Luciferista), hän pääsi mukaan suuren juhlaan nimeltä Festival. Tässä fest-i-vaalissa savupirttiläisnainen valitsi torpparimiehen, joka siitti hänen lapsensa.

"Joulu oli auringon juhla, siihen kuuluivat jouluaamu, joulupäivä ja jouluilta eli pyöräaamu, pyöräpäivä ja pyöräilta. Pyörä (hjul) tarkoitti aurinkoa, ja Lemminkäinen edusti hedelmöittävää aurinkoa kuten hänen vanhempansakin, Ukko ja Akka. Näin kolme hahmoa edusti auringonpyörää, elämänpyörää, livshjulet. He olivat Hjul-Odens Gubbe, Hjul-Odens Gumma ja Hjul-Odens Bock, ja siitä tulivat nimet joulu-ukko, jouluakka ja joulupukki. Joulupukki oli alunperin Lemminkäisen hahmo."

Tuossa lukee paljon enemmän kuin siinä lukee, jos ihmiset vain ymmärtäisivät mitä lukevat. Se on saagan yksi hienouksista, se on niin tarkasti suunniteltu. Ja todella ihmiset luulevat saagaa Iorin keksimäksi. Odottakaa. Pian uskotte. Yrittäkää siihen asti.

Piilota kommentointilomake