Innostuin tuossa ihan tutkailemaan itse sanan Joulu etymologista alkuperää. Se onkin riittävän mielenkiintoinen että siitä voi tehdä tälläsen joulukirjoituksen. Se liittyy oikeastaan siihen, oliko joulu alkujaan germaanien juhla jota vietettiin 25.12 ja sittemmin kristikansa nivoutti sen itseensä. Nämä pakanateoriathan putkahtelee yleensä esiin joka joulun alla vaikka onkin viime vuosina hiljentyneet.


Germaanien Yule -juhlaan kannattaa suhtautua varauksella sillä se haiskahtaa germaaniteorialta. Oman aikansa, tarkemmin 1800-luvun oppineiden jotka aikansa kansallisessa hengessä ylikorostivat omia traditioitaan ja vetivät ne niin pitkälle, että se oli suoranaisesti kristinuskon edeltäjä.

Lähtökohtainen ongelma Yulen ja nykyisen joulun välillä on, että Yule oli kuukalenterijuhla. Sitä vietettiin joulukuussa ensimmäisen uudenkuun kunniaksi. Rooli ainakin tuoksuu jonkinlaiselta uudenvuodenjuhlalta. Koska kuuhan liikkuu taivaalla vähän joka vuosi, ei uusikuu ole koskaan samassa paikassa. Tiettyinä vuosina se voi alkaa jo joulukuun toinen ja toisessa päässä venyä tammikuun puolelle. Sillä ei oikeastaan ole mitään yhtymäkohtaa joulupäivän kanssa joka on lujasti sidoksissa aurinkokalenteriin ja sen myötä vakiintuneella paikallaan.

Merkitystä on hankala kääntää ilman väärinkäsityksiä. Jos sen kääntää suoraan joulujuhla, se tuo mielleyhtymän väkisinkin jouluaattoon, kun pitäisi puhua joulusta kuukauden nimenä. Joulukuun juhla olisi tarkempi. Juhla joka pidetään joulukuun aikana.

Varmaa kuitenkin on että Yule on antanut nimensä joululle. Sanan etymologia on haastava koska germaanikielistä saati kelttikielistä sille ei löydy selvää vastinetta. Norjalaisversio joka yhyttää Yulen suoraan itseensä Odiniin, on taas niin kaukaa haettua kuin olla ja voi. Selkeää merkitystä sille ei löydäkään mistään germaanisesta kielestä. Ääntämyksellisesti se on juule.. ja se vie meidät latinaan. Latinan tarttuminen germaanikieliin ei ole mikään ihmeitä tekevä havainto ja roomalaiselle sanalle onkin sitten merkityksiä enemmän. Julius caesar nyt hakemattakin. Tällöin sana olisi takertunut vasta roomalaisajan loppupuolella ja vielä varmemmin pimeän keskiajan (n.400-600jKr) välisenä aikana joten juhlana se olisi jopa suht nuori. Ymmärrettävästi Saksan 1800-luvun tieteilijät, jotka mielellään näkivät Yulen ikiaikaisena, kauas ajanlaskun taitteen menevänä, eivät halunneet tietää mitään latinalaisesta merkityksestä, vaan hakivat sille väkisin germaanista alkusanaa.

Full moon in the clouds

Tässä on nyt kaksikin syytä, ajallinen ja kuukalenteriin pohjaava miksi teoria joulun germaanipakanallisesta alkuperästä on väärä, mutta arvoitus on edelleen, miksi Julius on nimetty joulukuulle. Liittyykö sitten mihin, äijähän soti Germaniassa ja lieneekö joku voitonpäivä tai jotain, jota historia ei muuten paljasta.

Yleensähän kuukausien nimet juontavat roomalaisista keisareista. Julius Caesar on sama kuin heinäkuu eli englanniksi July ja seuraava kuu August tulee tietenkin Augutuksesta jne. Jostakin syystä Julius on ollut Germaniassa joulukuu kunnes on vaihtunut heinäkuuksi. Juhlan luonteen huomioiden, se lienee ollut uudenvuodenjuhla.

Yulen ongelmat on ne perinteiset. Kun niihin perehtyy, huomaa että perinteenä ne muorenee kummasti, on vähän omanaikansa tutkijoiden ynnäilyä ja ei ne niin ihmeellisiä sit olekaan. Ainakin jos joku luulee että nykyinen joulu, Kristuksen syntymä, on siitä lainassa, saa pettyä. Sama pettymys kun tää klassinen Mithran syntymäpäivä 25.12 joka ei tarkemmassa syynäyksessä sellainen olekaan. Eikä sitä Sol Inviticustakaan ole juurikaan vietetty ennen kun Rooman viime metreillä - ja sekin vähän kun vastavetona kristittyjen juhlalle. Sanoin nää ihan sen takia että joka jouluhan nää aina nousee tapetille, kuten sitkeässä elävät myytit yleensäkin, mutta totta niissä ei välttämättä ole kuin siteeksi. Teidän on hyvä tämä(kin) tietää.

Kuujuhlista sen verran että ootte varmaan ihmetelleet että täysikuu on loimottanut aikas pitkään taivaalla. Itse asiassa liian pitkään sillä sen pitäs alkaa olla jo laskevassa vaiheessaan mut täyspyöreenähän se siellä häärää suoranaisen ylipitkään. Johtuu tasauspäivästä jollon maapallon varjo pysyy sitkeästi paikallaan. Huonona puolena että täysikuu tuo aina pakkaset kuten olette varmaan panneet merkille.

Muuten hyvää joulua jossen jostain innostu kirjotteleen vielä tähän alle. Yleensä pidän jouluaattona ja -päivänä netin kiinni. Olen oppinut että menee hartaat tunnelmat pilalle kun saa lukea nelihenkisen perheen kuolonkolarista joka tuntuu tapahtuvan joka joulu. En tiedä ootteko huomanneet mut nelilapsisilla perheillä on nykysin aika rankkaa?

Jukkis