Mitä tulee natseihin niin sinänsähän ei ole salaisuus että aikanaan Maidanin kovan ytimen muodostivat ukrainalaiset ja eurooppalaiset uusnatsit ja jalkapallohuligaanit. He suorittivat sen varsinaisen työn. Mieleeni on jäänyt erityisesti Saska-Bill, raaka ja väkivaltainen mies joka alkujaan johti jalkapallohuligaaneja ja josta maidanin myötä nousi vallankumousjohtaja. Ilmeisesti se oli saska-Billin joukkio joka silloin ampui omia mielenosoittajia selkään ja vieritti sen vastapuolella olleiden poliisien syyksi. Näin saatiin lietsottua väkijoukkoon raivoa. Niinhän se tietenkin on ettei munakasta saa munia rikkomatta.
Maailmankuuluksi hän tuli kun kuuli jenginsä jäsenten saaneen syytteitä. Sitten hän käveli kameroiden kanssa syyttäjävirastoon, jossa alkoi pieksämään ensimmäistä vastaantullutta syyttäjää jaellen kirouksia ja uhkauksia. Samalla jakaen avokätisesti avokämmentään ja välillä nyrkkiäänkin.
Uusnatsit olivat toki hyödyllinen ja välttämätön palanen vallankaappauksessa mutta siihen sisältyi elementtejä joita ei voinut edeltä arvata. Yksi oli heidän anti-venäläinen asenteensa joka näyttäytyi mm. venäläisväestön ahdistelussa ja lakipykälässä joka teki venäjänkielen laittomaksi. Arvattavasti väkivallan pelossa Krimin niemimaa irtautui kokonaan tästä sekasortoisesta hallinnosta, itä-Ukrainassa alkoi syntymään nämä pro-Venäjä liikkeet jotka sittemmin alkoivat aseistautumaan. Loppu onkin historiaa.
Uusnatsien aikakausi jäi kovin lyhyeen. Kun Porosenkosta tuli presidentti, hän alkoi siivota hallintoa värikkäimmistä tyypeistä ja nimitti tilalle omia mafiosojaan ja oligarkkeja. Uusnatsit alkoivat jäädä sivuun tai sivuutetiin. Jopa Saska-Bill josta oli tulossa Porosenkolle melkoinen kiusankappale. Hänet pidättikin poliisi, ajatti maaseudulle ja teloitti maantienojaan.
Azov-pataljoona ei häpeile natsi-Saksan aikaista SS-divisioonan sotalippuaan.
Jäljelle jäi kuin sattumanoikusta Azov -pataljoona. Se on puhtaasti natsihenkinen äärioikeistolainen viritys joka itä-ukrainan sodan alussa kunnostautui eliittiyksikkönä. Sitä ei ollut varaa hajottaa vaan se jäi elämään. Azov ei suinkaan häpeile ideologiaansa. Sen hihamerkki kuin itse sotalippukin on suora kopio SS-divisioona Das Reichin tunnuksesta. Tiettävästi sen sotilaita on motivoitu sillä että voitonpäivän jälkeen kukin sen soturi saa itselleen 10-20 venäläisorjaa, jotka tekevät mitä käsketään.
Kun tv-kasvo Zelensky valittiin maan presidentiksi hän olisi enemmän kuin mielellään lopettanut itä-ukrainan sodan, mutta hänellä ei ollut siihen poliittista voimaa. Erinäiset "sotapuolueet" asettuivat oppositioksi joista Mariupolissa majaansa pitävät Azov ja Aidar -pataljoonat kuuluimmat. Niiden vahvuus poliittisella puolella on siinä, että niitä rahoittavat ja tukevat monet Ukrainan sotalordit. Yleensä nämä sotalordit ovat paikallisia suurtilallisia tai kaivoksenomistajia jotka ylläpitävät omaa yksityisarmeijaa aitoon oligarkki-tyyliin mutta he tukevat ja rahoittavat myös muita yksiköitä. Juuri he ovat asettuneet poikkiteloin minkäänlaisten rauhanpuheiden kanssa.
Venäjän korkein johto tietenkin haluaa Ukrainan hallinnon toimivan haluamallaan tavalla ja siihen kuuluu eittämättä itä-ukrainan sodan lopettaminen. Venäläiset vain tietävät miten sidotut presidentti Zelenskyn kädet ovat tässä asiassa. Poliittiseen strategiaan kuuluukin tuhota tämä oppositio että Zelensky pääsee taipumaan. Kun siis Putin puhuu natseista, hän ei tarkoita mitään muuta kuin Azovia ja ei ole sattumaa että pahin paine kohdistuu nimenomaisesti Mariupoliin jossa pataljoona pitää majaansa. Onhan kaupungilla strateginen merkitys että se avaa maayhteyden Krimin ja itä-Ukrainan välillä mutta samalla kun tuhoaa sen puolustajan, arvattavasti myös Zelensky huokaa helpotuksesta. Hän on viimeinkin vapaa riippakivestään.
Jukkis