Ylipainoinen olen tietenkin. En kehtaa kertoa paljonko puntari näyttää mutta jo ulkomuodosta voi itsekukin päätellä että melkoisesti. Kaiken järjen mukaan pitäisi jo olla sokeritautia, rytmihäiriötä, ja muutenkin kuolemankielissä. Silloin kun allekirjoittaneelta on verta otettu, ei niissä ole koskaan mitään näkynyt eikä stetoskooppi ole mitannut kun normaalit sydänlyönnit. Edes keuhkot ei rohise vaikka toppa norttia menee per päivä. Kuka tässä nyt on väärässä? Minä vai se tutkimustulos?
Tätähän ei kukaan usko mutta en ole eläissäni hakenut kuin kerran sairaslomaa. Nuorena tsupparina ollessani sain kerran teeniskyynärpään mutta siitäkin taitaa olla aikaa jo reilut 35 vuotta joten minulla ei ole aavistustakaan miten sairaslomaa ylipäätään haetaan. En itsekään uskoisi jos joku tälläisiä puhuisi mutta näin vaan asiat on. Ei ole ollut tarvetta hakea koska ikinä en ole mitään sairastanut ja flunssatkin kiertää meikäpojan kaukaa. En tiedä mistä moinen immuniteetti tulee mutta varmaan on sillä asian kanssa tekemistä, että vietin lapsuuteni kesiä paljon wanhan ajan maalaistalossa jossa likaa ja lehmänläjiä piisasi ja sain muistoksi sellaisen vastustuskyvyn jota varmaan moni kadehtii.
Huolestunut työterveyden terkka pisti mut kuntotestiin. Silloin en ollut ihan niin timmi kuin nyt, mutta sain silti ikäiseni keskikuntoisen tuloksen. Tässä voi muuten mainita että nehän mitataan niin, että otetaan kuntokokeen tulos ja jaetaan se painoindeksillä . Eli normaalipainoinen normaalikuntoinen saa tietenkin normaalikuntoisen paperit. Alipainoinen normaalikuntoinen saa samasta testistä hyväkuntoisen paperin ja pahnan pohjalla ylipainoinen normaalikuntoinen saa tietenkin todistukseen termin huono. Ihan huijaustahan tämä tietenkin on; vähän kun hiihtokilpailussa pistäisi jollekin kisaajalle ylimääräisen minuutin ihan vaan sen takia että sillä on niin tyhmänväriset monot jalassa. Pääseepä kumminkin joku tutkija iltikseen taas kauhisteleen kuinka lihavilla on poikkeuksetta huono yleiskunto ja kommenttiosiot herää sohvaperunoista. Vähän tälläinen huijauslaskelma kismittää edelleen koska näen sen jopa tyystin päinvastoin. Leikitään että jollakulla on vaikkapa 25kg ylipainoa. Sehän vastaa sitä että normipainoinen ihminen pistäisi ennen kuntotestiä 25kg täyspakkauksen selkäänsä eli se voidaan tulkita niinkin että ylipainoinen on jopa suhteessa vahvempi koska kantaa taakkaa ja saa silti saman tuloksen. Miettikääpä sitä.
Onko lihava yksinkertaisesti laiska? Omalta kohdaltani on vaikea sanoa laiskuudesta mitään mutta ainakin ikäni olen ollut työteliäs ja työhistoriaan kuuluu lähes yksinomaan kovaa fyysistä työtä – niin nykyisinkin. Yhteenvetona että olen siis enemmän kuin perusterve, ruumiillista työtä tekevä ylipainoinen – ihminen jota ei periaatteessa pitäisi olla olemassakaan. Ei ainakaan tutkijoiden silmissä joita sponssaa taas joku uuden laihdutuslääkkeen sponsori.
Itseänihän ei pienet vatsakkuudet ole koskaan haitannut. Sitä enemmän kylläkin ympäristöä mutta kiitos epäsosiaalisen luonteeni, en periaatteessa välitä pätkääkään mitä toiset minusta ajattelee. Tämähän on se vanha naistenlehtien klisee että älä välitä toisista vaan elä omaa elämääsi mutta harvahan näin oikeasti menettelee ja voin sanoa olevani yksi harvoja joka oikeasti on ottanut sen elämänohjeekseen. Hiljaa mielessäni aattelen sen jopa niin että tyypit joita rassaa toisten ulkonäkö, omaa itse jotain indentiteettiongelmia, ainakin huonon minäkuvan ja ovat alistuneet sosiaaliselle paineelle. He varmaan aattelevat että lihavat ovat heikkoja – johtuen heikosta itsekurista – mutta aattelen sen heistä tismalleen samalla tavalla; ihmiset jotka säätelevät elintapojaan naistenlehtien paino- ruoka- ym ohjeiden mukaan vasta heikkoja ovatkin. Siis henkisesti tietenkin. Kuittaavat sitten että elävät pidempään kun piinaavat itteensä. Mitähän ne niinäkin vuosina tekee kun nytkin käyttävät aikansa typerästi?
Pakko tietenkin myöntää että lihavat ihmiset eivät ole kovinkaan esteettisiä. Olen minäkin laihduttamista joskus miettinyt mutten sitten ole koskaan ratkaissut miksi ihmeessä pitäisi olla sopusuhtainen? Ainakaan terveys ei voi olla motivaatio koska olen terve jo nyt. Tai että jaksaisi enemmän? Kun nytkin rääkkään itseäni töissä ja vapaa-ajat samoan mettissä. Tai että pääsisi kuulemasta lähiympäristön hyvää tarkoittavia vittuiluja kun en niistä nytkään piittaa. Oman alansa ennätys muuten kun joku äijä keskellä katua alkoi sanoon jotain mun mahasta ja mä kommentoin heti takas et oot sä joku karateka kun alat vittuileen tuntemattomille keskelle katua ja voit saada pahastikin turpaas? Pelästy sen verran et tietää seuraavalla kerralla pitää suunsa supussa kun vastaan tulee joku toinen uberläski.
Asiallisesti ottaenhan näissä tutkimuksissa on se ongelmana että oikeasti ne eivät ole tiedettä nähneetkään. Valitettavasti tämä arvopohjaan pohjaava asenne on levinnyt jopa kliinisen lääketieteen puolelle ja korrputoinut sitä. Valtaosa lihavuuteen pohjaavista tutkimuksista on korrelaatiotutkimuksia ja manipuloituja. Puhdasta tieteellistä totuutta on nykyisin mahdoton löytää lööppiotsikoista. Raaka totuus on että ylipainolla ja terveydellä ei ole suoraa yhteyttä keskenään. Uskomatonta miten tieto vapauttaa ja kun tieto vapauttaa, voi jättää ihmisten hölinät omaan arvoonsa vaikka olis kuinka valkoinen tutkijantakki päällään.
Jukkis