Suomalaisten sanotaan olevan harvinaisen typerää kansakuntaa. Tähän on päätynyt useampikin naapurimaamme. Oikeastaan kaikki jos ollaan rehellisiä. Väite on toki epäoikeudenmukainen. Tyhmyyttä esiintyy kaikissa kansakunnissa, eikä tyhmyys ole koskaan riipuvaista tulotasosta, sukupuolesta, iästä, koulutuksesta saati mistään ulkoisesta elementistä. Tyhmiä on pienissä kansoissa kuin suurissa kansoissa, pienissä ikäluokissa, suurissa ikäluokissa prosentuaalisesti aina sama määrä. Pienissä kansoissa tyhmien määrä tosin korostuu ja pistää silmään eri tavalla. Tämän vuoksi suomalaiset näyttäytyvät typerinä. Toisissa maissa jossa väkiluku on korkeampi, on tietenkin myös enemmän älykkäitä jotka kykenevät suitsemaan typerimpänsä. Sen sijaan on kyllä vaikea selittää miksi olemme tyhmiä vähämääräisemmän Vironkin silmissä?
Tyhmyyden määritelmä on aina ollut haastava prosessi. Mikä tekee ihmisestä tyhmän? Kognitiivisten kykyjen hitaus, kykenemättömyys nähdä isompia kokonaisuuksia, tietämättömyys? Teoksessa Inhimillisen Typeryyden Peruslait määritellään tyhmyyden käsite toiminnallisuuden kautta.
Jos tekee jotakin joka hyödyttää jotakuta toista, mutta samalla tekee itselleen korvaamatonta vahinkoa, ei voida vielä käyttää termiä tyhmä, vaan avuton. Vastaavasti älykäs ihminen on sellainen josta seuraa hyötyä sekä muille että hänelle itselleen. Näitä älykkäitä ihmisiä kaivattaisiin toki lisää, mutta ei heitäkään ole kuin tietty prosentuaalinen määrä. Kolmas ryhmä on sitten se, josta seuraa hyötyä asianosaiselle mutta vahinkoa kaikille toisille, joten täydellä syyllä sellaista ihmistä voi tituleerata roistoksi. Näitähän meillä on nähty.
Joten tyhmyyden siis määrittää se, että tekee vahinkoa itselle että myös toisille – ja motiivitkin tälle toiminnalle jäävät usein hämärän peittoon.
Yleensä kun törmäämme tälläiseen ihmiseen on reaktiomme epäusko. Tämä johtuu siitä että järkevien ihmisten on vaikea ymmärtää järjetöntä käyttäytymistä. Näihin ihmisiin törmäämme useimmiten netin palstoilla ja kommenttiosioissa, jossa mellastaa aina joku tajunnanvirtaa suoltava besserwisseri joka sabotoi aihepiirin jos toisenkin. Tokihan muissakin yhteyksissä kuin netissä törmäämme tapaukseen jonka vuoksi menetämme rahaa/aikaa/energiaa/ruokahalumme/hyvän tuulemme/ terveytemme jonkun pöyristyttävän tyypin takia. Kukaan ei tiedä, ymmärrä eikä pysty mitenkään selittämään miksi tämä pöyristyttävä tyyppi toimii kuten toimii. Varmaa on vain että olemme kykenemättömiä puolustautumaan tätä tyyppiä vastaan koska hän ei noudata mitään logiikkaa. Älykäs ihminen toki kykenee seuraamaan vaikka roiston ajatuksenjuoksua, tällä kun on oma (pahantahtoinen) logiikkansa vaikkapa hankkia taskunsa täyteen rahaa. Sen sijaan typerys kiusaa muita vailla sen kummempia tarkoitusperiä, suunnitelmia ja tekee kaiken ennakoimattomasti ja täysin yllättävissä paikoissa. Typerysten hyökkäystä ei voi ennustaa eikä sen logiikkaa etukäteen laskea, ja tämän vuoksi olemme tuomittuja olemaan näiden hyökkäysten armoilla.
En ole varma onko ylläoleva kattava kuvaus miten typerys määritellään, mutta onpahan alku kuitenkin.
Minä en tiedä olenko itse älykäs vai tyhmä – se kun kuuluu tyhmyyden aspektiin. Tyhmä ei voi tiedostaa itseään ja omaa älykkyyttään saati henkistä kypsyyttään. Sen sijaan voin varmuudella sanoa että sinä – armas lukijani –olet sellainen. En sano sitä tietenkään varmuudella, vielä vähemmän loukatakseni vaan vetoan asiassa tilastollisuuteen – tyhmien määrä on aina suurempi kuin on ennakoitu. Se nyt vaan on niin.
Tästä me pääsemmekin sitten siihen, miksi poliittinen kenttä koostuu tyhmien ja parhaimmillaankin keskinkertaisten mafiasta. Se johtuu vaalikoneista jotka ovat todellinen kirous ja vitsaus. Niistähän näkee hetimiten kuka tai mikä ehdokas on samalla aaltopituudella oman itsensä kanssa. Eli niistä saa selville kunkin ehdokkaan arvopohjan, ja oivin ehdokas on tietenkin se, jolla ne vastaavat omaa. Ongelmana vaan, että äänestäjä on tyhmä, joten hän valitsee luonnollisesti myös tyhmän edustajan itselleen. Sitten hän kiukuttelee seuraavat vuodet tämän päättäjän kyvyttömyyttä, kieroutta tai typeryyttä. Koska tyhmä on luonnollisesti kykenemätön ymmärtämään omia tekojaan, hän näkee vian vain äänestyksensä lopputuloksessa, ei siinä että hän itse teki valinnan. Näin syntyy noidankehä jossa tyhmä äänestäjäkunta toistaa samaa virhettä vaikka maailmantappiin.
Näin siis pääsee eduskuntalaitokseen, yritysten johtoportaisiin, ministeriöön, pääesikuntaan ym ym ym aina se oma prosenttinsa typeryksiä. Oleellinen kysymys on, voitaisiinko näiden ihmisten pääsy jotenkin estää ennalta ja se olisikin tuhannen taalan kysymys. Varmaa on vain, että parlamentarismin saralla peli valitettavasti on menetetty ellei sitten tietyn prosentin pääsyä äänestyskoppiin.
Jukkis