Sipilä on mitä on, mutta omalta kohdaltani on vaikeampi käsittää mistä hän saa kansantukea näille riistolaeilleen. YLEn mielipidekyselystä ilmeni että lähes puolet miehistä tuntuu kannattavan irtisanomisten helpottamista ja naisista tuskin kukaan. Tämä vain vahvistaa epäilyjäni että miehet ovat aina naisia tyhmempiä.
Tyhmyys on tietenkin määre, jota on yhtä vaikea hahmottaa kuin sen vastapuolta älykkyyttä. Jonkinlainen yhteisymmärrys sentään vallitsee siitä, että tyhmyys on sitä että selkeästi toimii omien etujensa vastaisesti. Vaikea jotenkin nähdä että palkansaaja voi kannattaa oman irtisanomisensa helpottamista koska ainakin yli 50-vuotiaalle se on jo kuolemantuomio. Silti puolet miespuolisista palkansaajista tuntuu komppaavan omia potkujaan. He selittävät sormi pystyssä Sipilän pöyristyttäviä väitteitä että sehän vain parantaa työllisyyttä eli omia työnsaantimahdollisuuksia.

Lestismafian opetuselokuva "Huijarisaarnaaja" (1960) on elokuva jonka Sipilä imi nuorena ja kunnianhimoisena tajusi että tuonhan voi tehdä politiikankin puolella. Kansa vaan huutaa halleluja kun niiltä nyhtää taskut tyhjiksi.
Niinhän he uskoivat edellisetkin väitteet. He antoivat mielellään ilmaisia työntunteja Kikyn muodossa koska se edistää vientiä, vaikkei näin käynytkään. He suostuivat mielellään kesälomarahojensa leikkaamiseen ”kilpailukyvyn” nimissä vaikkei se ole parantanut mitään sen näköistäkään. Nyt he suostuvat omiin potkuihinsa juuri kun ovat kannattaneet ylipitkiä karensseja, aktiivimalleja ym joka takaa etteivät he tule saamaan edes työttömyyskorvausta. Jos tämä ei ole tyhmyyttä niin en sitten tiedä mikä on. Kerta toisensa jälkeen Sipilän hallitus on kussut silmille ja aina siihen joku uskoo. Samalla tavalla tässä on hurrattu palkanalennuksille ja veroille.
Kun ylläolevaa lukii niin saattaa ymmärtää miksi kaikki naapurimaamme pitävät suomalaisia jotenkin yksinkertaisena ja tyhmänä väkenä, ja samaa mieltähän taidamme itsekin olla itsestämme. Siinä missä toisten maiden kansansadut ja –kertomukset kertovat oveluudesta ja taitavuudesta hyveinä, meillä suositaan hölmöläistarinoita.
Miten miehet voi olla näin tyhmiä? Selitys löytyy termistä ”poliittinen lakko”. Ensimmäistä kertaa minäkin sanat kuulen, kuten useimmat meistä. Mutta eipä mene aikaakaan niin joku hyväkäs kirjoittaa netissä että poliittisia lakkoja en ole koskaan hyväksynyt, vaikka luultavasti tämäkin jamppa tutustuu ensimmäistä kertaa koko käsitteeseen. Poliittinen lakko tarkoittaa lakkoilua jonkun yhteiskunnallisen tai poliittisen päämäärän hyväksi, eli se voi olla vaikkapa tukilakko Papua-Uusiguinean molukkiheimon elinolojen puolesta. Sanomattakin selvää että meillä ne ovat suhteellisen tuntemattomia vaikkakin muutama esimerkki löytyykin vielä 1970-luvulta.
Kyllä irtisanomissuojaa vastaan lakkoilu on ihan normaalia työolojen puolesta lakkoilua. Niitä on tehty aina niistä ajoista joskus 1800-luvulla kun metsäyhtiöt pistivät työväkensä asumaan talvella laavuissa ja varmaan pyytämään ruokansakin metsästä itse, kunnes työväenliike lakkoilulla pakotti yhtiöt rakentamaan parakkeja ja keittäjätärtä. Siitä on sitten menty lakko kerrallaan kohti 5-päiväistä työviikkoa, kahdeksan tunnin työpäivää ja niin edelleen. Tämän ymmärtää kaikki. Mutta kun tämän kaiken lanseeraa poliittiseksi lakkoiluksi niin se nähdään epäilyttävänä ja ei-hyväksyttynä. Ajatella että yksi ainoa sana liitteeksi voi petkuttaa joka toista kaksilahkeista. Käsitteen poliittinen lakkoilu on varmaan kehitellyt joku Sipilän kustantama PR-firma ja pakko sanoo että kaveri on tilinsä ansainnut, sillä termihän upposi pölkkypäihin kun kuuma veitsi voihin.

Harvinainen nuoruudenaikainen kuva Sipilästä joka vähän lainaa kolehtituottoa Rauhanyhdistyksen takahuoneesta.
Kun tässä nyt on luovuttu jo lähes kaikesta niin voihan sitäkin pohtia mihin ne kaikki rahat ovat menneet, jotka on palkansaajilta kiskottu. Aivan niin – ökyrikkaille ja vain heille. Onneksi kapitalismissa on kuitenkin tasapainonsa. Kun ei ihmisillä ole rahaa, kotitaloudet velkaantuvat ja lainanantaja, tässä tapauksessa pankki, alkaa yhä tarkemmin syynätä perheiden, taloyhtiöiden ja kulutustuotteita tuottavien firmojen maksukykyä. Joka tarkoittaa että raha virtaa yhä vähemmän ja koko kapitalismi alkaa yskiä ennen sammumistaan. Paitsi tietenkin jos pikavippiyhtiöt tarjoavat katteettomia lainoja jolloin velkapommi alkaa sihisemään. Kummassakin tapauksessa lopputulos on huono ja hyvä lopputulos tulee vain perusturvan ja ostokyvyn ansiosta eli juuri siitä talouspolitiikasta, jota porvarihallitukset eivät ole suosineet yli 20 vuoteen.
Jukkis