Ich bin ein Trumpist

Kyllähän se on uskallettava kysyä katoaako suomenkansa alhaiseen syntyvyyteen?  Tuskin sukupuuttoon kuitenkaan vaan siitä tulee kolmimiljoonainen kansakunta ja siitäkin leijonaosa tulee olemaan maahanmuuttajataustaisia. Aihetta on pohdittu itseäni viisaampien toimesta mutta jotenkin itse luulen että ongelma on pikemmin yhteiskuntarakenteessa kuin yksilötasolla.


Pidän edelleen siitä kiinni että markkinaliberalismi eli jonkinlainen hyperkapitalismi – tai rosvokapitalismi – on pääsyynä alhaisiin syntyvyyslukuihin. Tämän voi sanoa niinkin että jos ihmiset perustarpeet eivät täyty, ei tule lapsiakaan. Lähtökohtaisesti nämä ovat kognitiiviset perustarpeet.

1. fysiologiset tarpeet (hengissä säilymisen fyysiset edellytykset, kuten ruoka, juoma, hengitysilma)
2. turvallisuuden tarpeet (suojautuminen erilaisilta vaaroilta)
3. yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet (ystävyys, rakkaus, ryhmään kuuluminen)
4. arvonannon tarpeet (itsearvostus, kunnioituksen saaminen muilta).
5. itsensä toteuttamisen tarpeet (omien kykyjen saaminen täyteen käyttöön esimerkiksi työssä tai vanhemmuudessa).

Kohta yksi eli välittömien perustarpeiden tyydyttäminen on tietenkin etusijalla. Tässä viittaan erityisesti nuorten miesten vaikeuksista sopeutua yhteiskuntaan, jossa koulutus on eräänlainen kansalaisuusvaade. Sen ulkopuolelle jäävät ovat armotta yhteiskunnan ulkopuolista osaa, joka elää kitkuttaa sosiaalituella joka ei juurikaan tarjoa kuin tuulensuojan ja näkkileipää. Taannoinen hallituksen linjaus kurjistaa vielä tätäkin vähää, tulee syrjäyttämään vain pahemmin.

Syntyyden aleneminen korreloi suoraan köyhtymiskehityksen kanssa. perheitä ja sen myötä lapsia ei voida hankkia koska omaa elämää ei saa kuntoon...

Ongelmaan on haettu ratkaisuksi, että kotetaan roikottaa miehenalut puoliväkisin koulutuksessa mukana. On tukiopetuksia, pienempiä luokkakokoja, koulunkäyntiavustajia mutta eihän sille mitään voi että biologisesti miehiä ei ole suunniteltu istumaan pulpetilla. Evoluuttisesti he ovat luonnostaan suunnattu mammutinmetsästykseen tai juoksemaan pistin tanassa konekivääritulta vastaan. Näin se vaan on, ja koko sukupuolirooli on mitoitettu tätä vasten. Niinpä  miehet ovat sitten jumissa perustarpeidensa kanssa eivätkä pääse edes unelmoimaan mistään perheidenperustamisesta. Naiset ovat kylläkin koulutetumpia mutta on selvää etteivät he ala jakamaan talouttaan jonkun saamattoman retkun kanssa.


Joten ongelmaa on ehkä kysyttävä toisesta suunnasta. Onko koulutusyhteiskunta itsessään ongelma? jakaako se ulkopuoliset ja sisäpuoliset? vaikka naiset käyvätkin koulutusputken loppuun, he samalla ovat siinä hedelmäisimmän ikänsä joka pitää vaarin, että syntyvyystilasto on 1.6 hujakoilla. Koko koulutetun työvoiman vaade tulee vakuutusyhtiöiltä ja on syytä kysyä, kannattaako järjestelmää pitää jos se johtaa sukupuuttoon? 

Kohta kaksi eli turvallisuusnäkökulma viittaa nykymaailmassa tietenkin säännöllisiin tuloihin eli vakitukseen työpaikkaan. Juuri tähän mitä on pitkään sabotoitu erinäisin nollatuntisopimuksin, epävarmojen työmarkkinoiden, ja uutuneena näiden irtisanomislakien kanssa. On aivan selvää että jos on pienikin pelko kaiken menettämisestä, tuskin asuntolaina on ensimmäinen prioriteetti jos maksukyky on riippuvainen suhdanteista. Uskon että tällä on se isoin merkitys ja on nähtävissä että minne ikinä markkinaliberalistinen työkulttuuri rantautuukin, syntyvyyskäyrät  alkavat viiveellä laskea. Asiaa pahentaa että poliittinen ilmasto ei salli kuin palkkatyön roolin ainoana tulonlähteenä.


Loput ovat suoraan suhteessa ostovoimaan. Se ei ole salaisuus, että meillä jossa järjestelmä on vahvan korporatiivinen jossa tulot jaetaan valtion ja yhtiöiden kesken, ja kansalaisille lähinnä nuukaillaan. Tämä tuottaa tottakai passiivista ja kyynistä ilmapiiriä, jossa kulttuurinlaatu on huonoa, yhteisiin asioihin ei juurikaan tunneta kiinnostusta ja on muutenkin sellainen peli on valmiiksi menetetty –ilmapiiri.

Kokonaan oma lukunsa on sitten yhteiskunnalliset arvot kuten vaikkapa ilmastonmuutos. En voi mitään sille mutta omissa silmissäni se oli aikanaan veruke jolla siirrettiin euroopasta ja yhdysvalloista teollinen kapasiteetti Kiinaan ja aihetta on pidetty tapetilla jotta voidaan ylläpitää korkeaa verorasitetta ympäristön nimissä, jotta ne eivät sieltä palaisikaan. Tätä kirjoittaessa savustetaan Saksassa ulos sikäläistä autoteollisuutta Kiinaan diesel-jupakassa. Tämä tarkoittaa myös vakituisten työpaikkojen katoamista joka vuorostaan johtaa keskiluokan supistumiseen ja uudet työpaikat syntyvät enää matalapalkka-aloille. Joka tietenkin tarkoittaa että palataan perustarpeiden viivalle.


Olemme katoamassa ihan sen takia parin miespolven päästä koska yhteiskuntarakenteemme ja sen arvomaailma on sellainen kuin on. Eikä  kukaan korvaansa lotkauta koska  itsekukin tunnistaa oman voimattomuutensa. Eikä asiaa ainakaan helpota kun lukee lehdistä miten joka viidennellä lapsella on jokin kehityshäiriö – kiitos vauvasta saakka annettavien massarokotteiden joiden alumiinigeeli vaurioittaa aivoja jo pienestä pitäen.

Ei sillä, että heittäisin kirvestä kaivoon. Näen kuitenkin valonpilkahduksen amerikasta. Trump on se mies joka on kääntänyt kurssia, luonut ostovoimaa ja protektionismia eli luo jonkinlaista uus-keynesiläisyyttä jonka väkisinkin täytyy näkyä myös syntyvyystilastoissa. Myös täällä sillä ennemmin tai myöhemmin jopa täällä hölmölässä on nähtävä, että Trumpin systeemi todellakin toimii ja sitä on alettava matkimaan. uskon edelleen että juuri hän on mies joka tulee luotsaamaan maailman pois nykyisestä markkinaliberalismista, joka selvästikin on pahanlaatuinen uhka kaikille kansakunnille.

Jukkis