Niin sitä vaalia pukkaa ja kun kerran laskelmien mukaan sosiaalidemokraatit on seuraava pääministeripuolue, voidaan tehdä pikakatsaus puolueen lähihistoriaan. Myöntäkää että odotitte jotain puoluepuheenjohtajien henkilögalleriaa, mutta ei mennä halvimmalla tavalla.


Sosiaalidemokraatit ovat pitkään räpiköineet mutasarjassa. Syytä on nähty niin Jutta Urpilaisessa mutta erityisesti Paavo Lipposessa, joka käytännössä tuhosi sossut kokonaisen miespolven ajaksi. Väitteessä on paljon perää, sillä Lipponen jos kuka aloitti amerikkalaisen suomettumisen ja rähmällään olon kokoomuksen kanssa. Kehityskulku jonka vasta Trumpin tulo presidentiksi katkaisi. Lipposen motiivit oman puolueen tuhoamiseksi eivät varmaan ole hyväksyttäviä, mutta niillä on omat perusteensa, jos asiaa katsoo laajemmassa kontekstissa.

sosialistit tuloo

Olihan sosiaalidemokratia toisissa maissakin paitsiossa pitkän aikaa. Sen ymmärtämiseksi täytyy mennä Yhdysvaltoihin ja vuoteen 1991. Elettiin aikaa jolloin kommunismi tuli päätökseensä, ja pohdittiin miten voitaisiin estää, ettei sosialismi enää koskaan palaa poliittiselle kartalle. On huomattavaa että amerikkalaiset republikaanit eivät nähneet mitään eroa kommunismilla ja vaaleanpunaisemmalla sosiaalidemokratialla, joten yhtä lailla sosiaalidemokratia piti tuhota. Silloinen pääministeri Paavo Lipponen tajusi tämän juonenkäänteen amerikoissa käydessään, ja ohjasi välittömästi puolueensa monta piirua oikealle. Myi valtionomaisuuden ja muutti talousopin keynesiläisyydestä markkinaliberalismiin. Tosin sillä varauksella että edelleen pääministeri Tuomioja että  presidentti Halonen panivat jarrua kehiin, ja vasta nyt Sipilän aikana on kyetty näkemään, mitä kunnon (rosvo)kapitalismi käytännössä tarkoittaa. 

Sosialismin tuhoamisen vuosikymmenenä  ei riittänyt että saatiin painettua sosiaalidemokratia maanrakoon ja pienpuolueeksi. Että sen roolin otti hetkellisesti kansallinen Kokoomus ”työväenluokan presidentti” tyylisin tempauksin, vaan se piti repiä irti juurineen. Oli selvää ja on selvää edelleen, että  sosialismi on teollisen aikakauden tuotos.  Maailman siirtyessä 2000-luvulta eteenpäin kohti postmodernia tietokoneistettua yhteiskuntaa, vanha teollinen aikakausi nähtiin turhakkeena jonka voi siirtää kolmansiin maihin. Erityisesti kiinalaiset lobbarit olivat kovasti kiinnostuneita ottamaan tämän lahjan vastaan.


puoluekartta
Oikealla tuppaa olemaan tungosta. Puolueiden asettuminen puoluekartalle saattaa selittää miksi seuraavissa vaaleissa keskellä olevat eli ns. maltillinen porvaristo on selvä vaaalivoittaja.


On selvää että  länsimaiden luopuessa teollisesta kapasiteetistaan Kiinan hyväksi, ei pelkkä sosialismin kummitus voinut olla ainoa syy. Toinen, ratkaisevampi, syy oli tietenkin väestön ikääntyminen Euroopassa että  sen muuttuessa asteittain kolmannen maailman jatkeeksi. On todellakin olemassa, eikä tämä ole mitään salaliittoteoriaa, ihmisiä jotka luotsaavat maailmaa millaiselta sen pitää näyttää 20-30 vuoden viiveellä. Luonnollisesti ainoa paikka jossa tälläistä voi juonia, on Bilderberg, jossa on todettu että Eurooppa ei kykene pian olemaan talousmaailman veturi, eikä Yhdysvallatkaan yksin sitä kykene olemaan. 

Sumuverhona käytettiin ilmastonmuutosta, tai kuten silloin sanottiin, ilmastonlämpenemistä. Juttu oli ihan puppua alusta asti, mutta kukaan ei pannut hanttiin, kun tehtaita alettiin siirtämään toiselle  puolelle maapalloa ja kaikki menettivät työnsä ja toimeentulonsa.  Nykyisin ilmastomuutosagendaa ylläpidetään jotta teollisuus ei palaisikaan, mutta se on myös kätevä ase nykyisessä kylmässäsodassa Venäjää vastaan.

juha suonpaa
Yhä kummittelee sosialismin haamu Tampereen päällä. Valokuvaaja Juha Suonpää on rakennellut yhteen nykypäivän ja vuoden 1918 valokuvia lähes nerokkaasti. Näin meillä.


Sillä yksinomaan länsimaat eivät luopuneet teollisesta arsenaalistaan vaan sitä odotetiin myös venäjänmaalta. Se että Venäjä ei tämän kauppasopimuksen myötä tuota muuta kuin energiaa ja saa vastineeksi länsimaisia kulutustavaroita, oli kahden kauppa.Nythän ilmastonmuutoksen varjolla koetetaan kovasti eroon venäläisestä energiasta että polttoaineista vaikka kilpaileva teknologia onkin vielä toivottamasti lastenkengissään. Kun tämän sisäistää, ymmärtää miksi ilmastonlämpenemisestä messusivat äänekkäimmin politiikot,  öljy-yhtiöt  ja raskaan teollisuuden edustajat ts Bilderbergin jäsenkunta.  Samalla voi ymmärtää miksi nykyinen messuaminen hiilidioksidista on vahvasti sidoksissa venäjän suhteisiin ja energiakauppaan.

Sosiaalidemokraatit ovat uinuneet. On ihan luonnollista että puoluejöäsenten keski-ikä on komeasti yli 60 ikävuoden, sillä välissähän on kokonainen miespolven mittainen aukko. Nykyinen puheenjohtaja Antti Rinne on ollut eksyksissä puoluestrategian kanssa, että  on vain istunut kuin buddhapatsas, ja odottanut toisten munaamista jolloin saa vuoronsa. Ei sillä, Rinne aika selvästi on luotsannut puoluettaan takaisin vasemmalle ja puoluekartassa sijoittuu jonnekin keskelle. Näissä vaaleissa on selvää, että hyperkapitalismi häviää, ja keskellä oleva voittavat, joten niin Vihreille kuin sosiaalidemokraateille on selvää, että he istuvat seuraavassa hallituksessa.

Itsehän en ole mitenkään puolueuskollinen ja olen äänestänyt eri puolueita tilanteen mukaan. Tosin pettyen koska vaaleissahan äänestetään vain pääministeriä  jonka valinnat halltuspuolueiksi on ollut harvoin mieleeni. Sille ei mitään voi. Mutta en kai ainakaan muistaakseni ole koskaan äänestänyt sossuja ja tuskin teen niin nytkään, sen verran harmaa, mitäänsanomaton ja keskinkertainen puolue SDP nykyisin on. Eikä sen puheenjohtajakaan näytä kuin leppoisalta ja saamattomalta papalta, tosin sellainen voi olla valttia edellisten tyystin holtittomien ja sekaisten Stubbin ja Sipilän jälkeen.  Ehkä nyt on aika hengähdystauolle.

Jukkis