Taas on pienen elokuvahetken paikka. Kuten toissapäivänä mainittin, niin jotain on tulossa mutta yllätti ittenikin että tulikin valmiiks jo parin päivän editoinnin jälkeen. Sekin aikas hitaalla tempolla. Efektielokuvahan tämä on ja kun tässä vielä kehittyy, niin pian tulee se päivä että on taidoissa vaan taivas kattona ja alan olla tyystin pysäyttämätön.


Aiempi kokeiluversio, joka jäi aikas karmeeks, se avaruusjutska, opetti todella paljon. Kun tekee vaan kunnolla virheitä toinen toisensa perästä, niin seuraava alkaa olla jo mukiinmenevää laatua. On tässäkin pikkuvirheitä siellä täällä mutten laiskuuttani viittiny niitä alkaa korjaan, kun laskin että useimmat kattoo tän yhden kerran, eikä ne sillon vielä erotu. On sitten eri asia tsiigata jotain viiskytä kertaa peräkkäin niin alkaa huomaan detaljeja, joihin muuten ei olis kiinnittäny huomiotaan.

Mutta myöntäkää että kun aloitin efektinteon vasta tuossa alkuvuonna ja nyt ollaan vasta toukokuussa, että osaan jo näin paljon. Kun ei mua muukkaan kehu, niin itehän oon ittestäni sitä mieltä, että mussa on piilevää neroutta asioihin ja oppimiseen sillon jos niihin sisältyy vahvaa intohimoa. Tohdin kyllä epäillä tuleeko musta neroa kummiskaan koskaan. Huomannu näitten vaikeiden ammattitason editointi-ohjelmien kanssa, että jos niitä ei käytä säännöllisesti, unohtaa oppimansa aikas äkkiä. Muutama viikko tai kuukausi, ja kaikki on taas hakusessa.

kloonikuva'
Kloonauksen vaaroista on puhuttu pitkään. Pahin uhka saattaa olla klooni omaakin samat luonteenpiirteet kuin mitä ittellä on, ja sehän ei ole hyvä sit ollenkaan.

Samalla pitää harjaantua myös itte kuvauspaikalla. Sekin on ihan oma juttunsa että jos siellä tekee kaiken hyvin, ei tartte jälkitöissä kun vaan loksautella paikoilleen. Mun on tietenkin hetken aikaa vielä tehtävä näitä pikkuelokuvia jotta olen valmis sitten kun sitä isoa sci-fiä aletaan tekeen. Mulla on sen visuaalisesta ilmeestä melko selvä visio enkä haluais sitä vesittää. Se on vähän kun toi kuulento sillon joskus. Ei kuuhun voi mennä suoraan. Ensin on pantava jotain avaruuteen, sit on sinne pantava eläin kyytiin ja kolmantena ihminen. Neljäntenä on pantava tyhjä luotain vähän pidemmälle jne. Vaihe vaiheelta. Yhtä lailla mun on opittava pikkujuttujen avulla isompia asioita. Seuraavaksi varmaan tapaamme efektipuolella näkymättömän miehen, josta saa paljon iloa irti.

Tässä on nyt tää. Kyllä te kolme minuuttia tätä jaksatte:


Muuten menee hyvin. Pääasia että virtaa ja energiaa vielä piisaa tehdä kaikenlaista. Sitten kun se kuulu libido sammuu, peli on menetetty. Jätän tän ny tähän roikkuun pariksi päiväksi. Aattelin pitää pienen loppuviikon mittaisen loman bloggaamisesta, ellei nyt satu vastaan aihetta, joka herättäs kiinnostukseni.

Jukkis