Onko Suomessa kadonneita siviilisaatioita? Kysymyshän on kutkuttava ja varmaan herättäisi mielenkiintoa. Ainakin itse uskon että siitä saisi oivan kirjankin aikaan, jos vain saisi repäistyä itsestään. Mikä mukavinta, kun jokaisen ammoin kadonneen kulttuurin saisi tehdä artikkelimaisessa muodossa, se olisi letkeämpää ja helpompaa.


On kai ilmiselvää että sellaisen kirjan aloittaisi tämä alkusuomalaisten megaliittikulttuuri. Joka tuli, näki ja katosi yllättäin kuin vuoden 8500 eaa aikaisen maanjäristyksen ja sitä seuranneen hirmutsunamin poispyyhkimänä. Tai vuosisadasta, jopa vuosituhannesta voi aina väitellä, sillä sellaisen selvittäminen ei ole mikään helppo pala. Tästä on kuitenkin materiaalia ja voin sanoa että olen tämän kulttuurin paras asiantuntija siitä yksinkertaisesta syystä, että olen samalla myös ainoa.

Enkä ajatellut ohittaa myyttistä kainuun kuningaskuntaakaan jostain sieltä vuosisatojen 350-700 eaa kohdilta. Tämähän tuntuu olevan varsin kuuma peruna ja jos jopa maallikko uskaltaa sanoa siitä jotakin, saa välittömästi ammattiarkeologit niskaansa. Sellainen konflikti vetää allekirjoittanutta puoleensa kuin valo yöperhosta. Siinä on oikeastaan kaksi puolta. On se varsinainen kuningaskunta jota tosin voi tutkia vain analogioidensa puolesta, tehden pelkkiä päättelyitä, mutta sitten on oma tutkimushaaransa siitä käytävä historiallinen kalabaliikki. Mikä on saanut ammattitutkijat suhtautumaan aiheeseen poikkeuksellisen vihamielisesti?

rutto metsa
Ja mites tämä kuva liittyy asiaan? Pitäis tehdä elokuvakin valmiiksi ja kuvassa stilli jossa ollaan vieraan planeetan pinnalla pohtimassa syvällisiä. Tässä koettaa epätoivoisesti vetää montaa juttua samanaikaisesti ja sillonhan sitä toivoisi olevansa nainen jotka kuulemma osaa keskittyä useaan eri asiaan yhtäaikaa.

Jos on ollut pohjanmaa muinaista kainuuta niin tottakai pitää paneutua myös muinaiseen satakuntaan noiden 33-mittojen avustuksella. Nehän avaavat kokonaan uudenlaisen maailman, joka ilmentää että Satakunta on ollut muutakin kuin pelkkä nimi länsirannikolle. Se on ollut niinikään oma "valtakuntansa" jolla 33-mittojen perusteella on ollut harvinaisen tiheä tieverkosto, ja turkisten kulku vaikkapa Jämsästä Raumalle on sujunut sutjakkaasti.

Häme on sikäli mielenkiintoinen paikka että sillä on nähtävissä omat rajansa ns. ley-linjojen että linnavuorien avustuksella. Jotenkin hämeen alue on ollut kolmiomainen siurosta haminaan ja jota on sittemmin siirretty länteen päin porvoon kohdille. Suuressa siirrossa on hyödynnetty Lauhanvuorta joka samalla on jakanut satakunnankin erilaisiin lohkoihin, jotka ovat nähtävissä murrealueita myöten. Myös satakunnan vaikutusvalta on siirtänyt hämeen rajoja pohjoisessa ja raja mikä alkujaan alkoi siurosta, on sittemmin painunut etelään lempäälän korkeuksille.

Näistä olen pamissut kyllästymiseen asti, joskaan en ole vielä tehnyt niistä mitään asiallista ja vähän tietopuolisempaa, saati yksityiskohtaista selitystä. Asiassa on kuitenkin vielä iso ongelma. On olemassa varhaiskivikautinen kulttuuri ja sitten ollaankin jo rautakaudella/keskiajalla tutkimassa kolmen eri maakunnan historiaa. Kyllä tämä tarvitsisi vähän lisää. Rehellisesti sanoen se tarvitsisi neljännenkin kadonneen kulttuurin jo itseni takia. Olen yllättävän haluton esittämään toista kertaa esitettyä vaan innokkuuden takaa aina uudet oivallukset.

Mistähän sen neljännen kaivaisi? Suomi on maa joka historiansa puolesta on tilkkutäkki. On ponnahtanut kulttuureita, jotka ovat kukoistaneet ja sitten kadonneet. Niitä saattaa olla, ja varmasti onkin, tuhansia. Yhdestäkään ei tiedetä juurikaan mitään. Niihin pureutumiseen vain tarvitaan jokin johtolanka. Jokin muinaismuistotyyppi johon keskittyminen avaisi uudenlaisia näköaloja tekijöistään.

Tosin takataskussa on ollut aina saamelaisten salattu historia. Sanoin salattu koska kaikkea ei tiedetä täälläkään. Näyttää tosiaan siltä että aikanaan, jostain pronssikaudelta saakka, saamelaiset ovat asuttaneet britanniaa, skotlantia, jopa islantia ja olleet varsinainen pohjoiskalotin merimahti. Heitä ei ole työnnetty pohjoiseen vain täällä meillä, vaan koko skandinavian että britannian osalta. Monet brittitutkijat ovat vakuuttuneet että skotlannissa vielä 500-luvulla vaikuttaneet piktit olisivat olleet saamelaisia. Tämäkin oma mielenkiintoinen tutkimushaaransa jota tosin ei voi tutkia kuin paikannimistön ja tiettyjen sanojen avulla, jotka ovat onnistuneet säilymään.

Ei sillä, jatkan toki sotakirjankin tekemistä mutta sen valmistuminen vie ilmeisesti vähän pidemmän aikaa kun arvelin. Jos tämän suomen kadonneet kulttuurit tekisi tässä välissä niin olisin taas hetken se, josta puhuttaisiin. Vanhemmiten vaan alkaa sairastamaan tätä sibeliuksen tautia, eli itsekritiikki alkaa kasvamaan niihin mittoihin, ettei oikein saa mitään aikaan. Myönnän kyllä että vähän hävettää että tässä hehkuttaa tulevia, ja on hehkuttanut jo varmaan pian vuoden, eikä mitään ole saanut aikaan. Olo alkaa olla jo vähän niinkun turhanpuhujalla.

Jukkis
Gravatar
Storyan
Jatkoa, että vasarakirveskulttuuri ulottui Volgan mutkaan Kamajoen seudulle, ja loi myös siellä pohjan finnougriselle pronssikauden metallikulttuurille (YDNA R1a). Pronssikauden soturiluokka ja kauppiasverkosto oli siis finnougrista, tai ehkä pikemminkin finnoarjalaista ja tällä etnokulttuurilla oli tärkeä, jo vasarakirveskulttuurin perustama keskuspaikka Kanta-Hämeessä. Siihen kuului mm. Epran kaupunki, mikä on mainittu Khemin Amarnakirjeissä mm. Sakamaana. Nämä olivat alkuperäisiä suomalaisia ja suomalaisuuden luojia. Muu on täyttä potaskaa.
Gravatar
Storyan
Sitä neljättä kannattaisi etsiskellä myöhäisneoliittisen vasarakirveskulttuurin yhdestä haarasta, mikä sijaitsi Hämeessä. Tällä oli todennäköisesti jokin linkki Pöljän keramiikkaan ja Pöljän tyyppistä kivikautista riviasutusta on havaittavissa myös Kanta- Hämeestä. Lisäksi Pöljän keramiikkaa on löydetty Silmäkenevalta.

Tällä vasarakirveskulttuuriin jollain lailla liittyneellä haaralla oli todennäköisesti sukulaisuussuhteet pronssikauden soturiluokkaan ja ehkäpä myös Nummen kuningaskuntaan, mihin kuului myös Kiukaisten kulttuuri. Num-nummi tarkoitti korkeaa tai provinssia (antiikin Egyptissä eli Khemissä).Nummi on myös alkuperäinen kantauralin sana ja kuului arjalaisen pronssikauden soturiluokan sanastoon. Nummi- paikannimistöä on erityisesti Varsinais-Suomessa, ulottuen Hämeeseen. Lopella (Loppu) on Nummenpää, mikä mahdollisesti viittasi aikoinaan Nummen kuningaskunnan rajaan.

Nummelaiset epralaiset"janasivat" eli kartoittivat suoran Salon seudulta Savoon, mm. Ristiina kuului tähän.

Piilota kommentointilomake