Minähän olen ollut pitkään sitä mieltä että suomalaiset tuntevat historiansa tosi huonosti. Eikä tämä aina liity muinaishstoriaan vaan jopa itsenäisyyden ajan lähihistoriamme on melkoisen stilisoitu, paranneltu ja manipuloitu versio. Ihan vaan esimerkin vuoksi tutkitaan vaikka sotasyyllisyyskysymystä eli miten Mannerheim siltä pelastui.


Suomihan allekirjoitti rauhanteon yhteydessä artiklat jotka käsittivät sekä sotarikoksia että sotasyyllisyyttä. Sotarikokset ovat melkoisen kiistaton juttu ja meilläkin on niistä muutama tuomittu. Lähinnä vankileirien komendantteja jotka nälkiinnyttivät punavankeja lavantautiin. Sitten oli se sotasyyllisyys joka tarkoitti käytännössä sodan aloittamista joka nyt miellettiin rikokseksi. Sitä varten piti tietenkin tehdä taannehtiva lainsäädäntö. Sotasyyllisyys ujuttautui meille siis rauhansopimuksen myötä mutta ei ollut mitenkään poikkeuksellinen. Sen allekirjoittivat kaikki valtiot näihin aikoihin, ainakin euroopassa. Natsirikollisille ei turvapaikkaa löytynyt. Ilman rauhansopimustakin se olisi meille tullut sisäisenä lainmuutoksena.
Eduskunta hyväksyi lain sotasyyllisyydestä äänin 129-12.

Sitten piti etsiä ne sotasyylliset. Sen vaateen takana oli tietenkin kommunistit, SKDL etunnenässään mutta myös kaikki käännynnäiset kansanedustajat, virkamiehet ym oikeuslaitoksen edustajat syyttäjine ja tuomareineen. Koko se taustaryhmä symboloitui sitten silloiseen oikeusministeri Urho Kekkoseen. Kekkosella oli tässä sisäpoliittinen aspekti ja hänen päätähtäimessään silloinen presidentti Mannerheim. Mikäli Mannerheim saadaan rautoihin, Paasikivestä tulee presidentti ja hänestä sisäministeri. Koska Paasikivi oli jo iäkäs, Kekkosesta tulisi suvereenisti seuraava presidenttikin. Pitää kuitenkin muistaa että kun puhutaan Kekkosen roolista, sen takana on aina mittava määrä taustajoukkoja.

mannerheim malmin lentokentalla
 
Mannerheim Malmin lentokentällä. Samaisella Malmin tietämillä oli muuten jatkosodan aikana kommunistien teloituspaikka. 

Sitten piti tutkia sotasyyllisyys. J.K.Paasikivi asetti 5.2.1945 Hornborgin komitean tutkimaan sotasyyllisyyskysymystä. Komitea päätyi 17.7.1945 siihen, ettei syytteiden nostamiselle ole perusteita
Kekkonen pillastui täysin: "Hornborgin komitean mietintö on täyttä soopaa, sen nojalla ei voi kerta kaikkiaan tehdä mitään!" Hallitus ei päästänyt Hornborgin komiteamietintöä julkisuuteen vaan salasi sen. Mutta saadakseen syytteille legitiimin, Kekkonen kääntyi Valvontakomission ja Zhdanovin puoleen.

Zhdanov vain kohautteli olkiaan. Jos suomalaiset haluavat keskenään pestä likapyykkinsä, se sopii kyllä venäläisille mutta muuten asia ei heitä kiinnosta. Kekkonen oli nyt vähän hämillään kun ei saanut venäläisiä takapiruikseen. Kekkonen joutui uhkailemaan että jos venäläiset eivät tässä asiassa häntä tue, viedään syylliset kansainvälisen oikeuden eteen. Käytännössä Nurnbergiin. Jonkinlainen lupalappu sitten Zhdanovilta heltisi että Valvontakomissio voi muodon vuoksi olla syytteen takana mutta muuta he eivät asian eteen tee.

Tällä Kekkonen sitten bluffasi hallitusta että jos syytteitä ei nosteta, syylliset tuomitsee Valvontakomissio. Kun hallitus oli haluton asettumaan poikkiteloin Valvontakomission kanssa, voitonvarma Kekkonen veti paperin taskustaan. Kekkosella oli valmis syytettyjen lista: Ryti oli sotasyyllinen numero yksi, Mannerheim olisi sotasyyllinen ”numero yksi a”.

Lista oli yksinomaan Kekkosen määrittämä. Se rajasi syylliset yksinomaan hallitusministereiksi. Mikäli syytesklaala olisi laajempi, pahimmassa tapauksessa voitaisiin syyttää ketä tahansa - jopa Kekkosta itseään. Niin tyhmä ei hänkään ollut.

Mannerheim vietiin kuulusteluun ja hänen syytteensäluku oli jo ilmassa. Näihin aikoihin Mannerheim katsoi presidentinviran jossain määrin häntä suojelevan mutta varoiksi kulki myrkkyampulli taskussa säästääkseen itsensä oikeudenkäynnin häpeältä. Sitten tapahtui jotakin kummallista. Valvontakomissio määräsi Kekkosen jättämään Mannerheimin rauhaan. Määräys tuli ilmeisesti suoraan Kremlistä ja itseltään Isä Aurinkoiselta. Ei tiedetä miksi. Mikä oli se Stalinin motiivi. Ehkä hän oli vain otettu Mannrheimista. Koska hän oli elämänsä elänyt tsaarin yläluokkaisessa loistossa, venäläinen sivistys takasi että hän oli luonnostaan muita suomalaisia kauaskatsoisempi ja päätä pidempi. Tunnetusti Stalin piti suomalaisia muuten pelkkinä puupäinä. Tai ehkä takana oli joitakin reaalipoliittisia intressejä, Stalin jos kuka kun oli pragmaatikko. Tästä asiasta käytiin kova vääntö Stalinin Valvontakomission ja Kekkosen välillä päätyen Kekkosen tappioon. Jos joku siis pelasti Mannerheimin sotasyyllisyysoikeudenkäynniltä, niin se oli yksiselitteisesti Neuvostoliitto. Itse Mannerheim oli tässä vaiheessa matkustanut Portugaliin odottamaan syytteennoston vanhenemista. Suomeen hän tuli vasta kun oli varma että syytettä ei voitu enää nostaa. Kekkonen ei kuitenkaan antanut periksi. Kekkonen katsoi, että Mannerheim ei voi jäädä presidentiksi sen jälkeen kun sotasyyllisyyssyytteet tulevat julkisuuteen. Mannrheim olisi halunnut jatkaa presidenttinä mutta joutui lopulta taipumaan kun tuomiot luettiin ja eroamaan ns. terveysyistä. Vaikka Kekkonen ei koskaan saanutkaan Mannerheimia käpälälautaan, sai hän sentään omat poliittiset tavoitteensa ajettua.

Sitä nykyisin sanotaan lähes ylpeydellä että saimme tuomita omat sotasyyllisemme. Sitä ei kerrota että jos näin ei olisi käynyt, ei syytteitä olisi nostanut kukaan mukaan - Neuvostoliitto kaikkein viimeksi. Neuvostoliitolle koko oikeudenkäynti syytettyineen oli vastenmielinen tapahtuma jonka he mielsivät suomen sisäpoliittiseksi asiaksi.

Stalinille Mannerheimin eroaminen tuntui myös olevan epämiellyttävä asia. Hän toivotti sentään hyvää matkaa kun Mannerheim lähes lopullisesti lähti ulkomaille. Toivotus saattoi olla vilpitön.

Kansanhistoria ei kerro asioita näin. Se mieltää sotasyyllisyyden ulkomaiden - erityisesti neuvostoliiton - painostamisesta juontuvana asiana. Totuutta harvoin kosketellaan. Nyt te varmaan ymmärrätte kun aiemmin sanoin että Mannrheimille kiitokset oli ajaa hänet tiehensä kuin koira lähes kepiniskujen saattelemana ja käytännössä hänet karkoitettiin maasta. Siellä hän eli Sveitsissä loppuvuotensa yksinäisenä ja unohdettuna. Vasta kauan kuolemansa jälkeen hänestä alettiin leipoa kansallista suurmiestä, titteli jota hän ei elinaikanaan kuullut. Myönnetään ettei keskiverto suomalainen halua tälläistä kuulla, tajutessaan olevansa harvinaisen kiittämättömän maan asukas. Vielä vähemmän häntä mairittelee ajatus miten brutaalin alkeellista kansaa me olemme. Aina kun on nousemassa kuka tahansa suurmies tieteen, taiteen, politiikan jne jne taholta hänet rutataan maahan joko silkasta kateudesta mutta sitäkin useammin alemmuudentunnosta. Koska emme ole henkisesti valmiit kohtaamaan itseämme sellaisina kun olemme, on tähän meidän valekaapuumme aina liitetty historian sitiloisintia ja kaunistelua.

Jukkis





Gravatar
Matti maalta
Hyvin mielenkiintoinen kkirjoitus. Mutta -- mitkä ovat lähdeviitteet?
Gravatar
juppe
Toi on ihan tavallista uutisista saatua yleissivistystä. Puuttuu vaan Juhani Suomi selittämässä jotain vapaamuurarien.
Gravatar
juppe
Vankien vartijat : Ihmislajin psykologia, neuvostosotavangit ja Suomi 1941-1944

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/41627/Danielsbacka_vaitoskirja.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Gravatar
juppe
Onhan nää juntit tuominnu sotarikollisia ja se varmaan liittyis Kekkosen hommiin kun se oli vastuussa siitäkin. Mannerheimia ei oo saatu nalkkiin mistään kun sen jäliltä on liikaa paperia, missä kielletään kaikki tämmönen, mutta on sitä kummiskin syytelty kun sotavankien kuolleisuuskin on ollu samaa tasoa kun Neuvostoliitossa ja suomalainen selkäranka on sellasta velttoa mallia, mikä menee mutkalle heti kun vastuuta ilmaantuu näköpiiriin.
Gravatar
juppe
Tää on taas tosi hyvin tutkittu aihe kun kukaan ei muka oo muistanu tämmöstä kirjallisuutta kun vuosikertomukset. Silleen voi kätsysti olla ymmärtämättä mitä joku sisäpoliittinen painostus tarkottaa ja ruveta keksimään omiaan.

Toi on kasattu päin vittua, niin että turhat liitteen on heti alussa, mutta on siellä sitä sisäpoliittista painostustakin.

http://www.tyark.fi/lists/SDP_ptk_1946_liitteet.pdf

Gravatar
a
kuulin joskus etta Ryti otti urhoollisesti omasta tahdostaan ja omille niskoilleen jonkun rikkeen mita venajaa vastaan oli tehty. onko tassa nyt kyse samasta asiasta ja Kekkosen juonista?
Gravatar
juppe
Toihan on hyvinkin ilmeistä, koska tarkotus oli ettiä ja tuomita sotarikollisia, mutta se jäi jotenkin tekemättä. Sehän näissä oikeudenkäynneissä oli ideana, koska akselivalloilla oli ollu näitä rotuhygieniaohjelmia, ja kun suomalaisilla ei ollut sellasia, niin ketään ei kiinnostanu, vaikka ne kehittelikin siitä poliittiset vainot, koska Suomi kuitenkin oli itsenäinen. Kansahan ei ilahtunu tämmösestä yhtään, mutta eihän sitä tarvii koskaan kuunnella kun poliitikot pääsee kampittaan kilpailijoita.

Muuallahan nää oli sotarikosoikeudenkäyntejä ja sen takia Wikipediassa ei oo osattu linkittää artikkeleja kun valikosta puuttuu se vaihtoehto, että tsuhnapelle on ajatellu asiaa itte ja keksiny sotasyyllisyysoikeudenkäynnin.

Parhaiten tätä aihetta käsittelis silleen, että alottais siitä sopimuksesta ja luettelis sen jälkeen, mitä kaikkee siinä mainittua suomalaiset ihmettelee vieläkin kun sillon aikonaan ei tullu saatua aikaseks yhtään mitään. Sen jälkeen vois käsitellä poliittisia vainoja.

Piilota kommentointilomake