Nyt puhutaan taas vaihteeksi elokuvanteon vaikeudesta ja tuskaisuudesta. Selvästi olen törmäämässä rajaan jossa nerouden ja luovuuden rajat ovat tulossa vastaan. Joko alkaa ikä painaan ja alkaa fakkiutua, en tiedä, mutta olen törmännyt dilemmaan josta ei pääse yli, ali eikä ohi. Miten kuvata lähitulevaisuuden rappeutunutta kulttuuria.


Johan sen näkee että elokuvanteossa alkaa olla loppusuora ja tien pää häämöttää. Se ei johtanut sit koskaan mihinkään, ellei sellaisena pidä hyvän harrasteporukan syntymistä josta ei oikein osaisi päästää irti. Tarkoitus on lopettaa johonkin hienoon mestaristeokseen ja tuo sci-fi, nimeltään Pako Kaivosplaneetalta piti sellainen olla. Tosin siitä tuli melko raju floppi kun yliarvioin pahasti kykyni ja pelastaakseni siitä jotain, pitää leikata sitä uudelleen. Suomeksi sanottuna leikata siitä limboimmat kohtaukset kokonaan pois ja tiivistää. Silloinkin sen kehtaa näyttää vasta joulunpyhiksi ja toivoa että sais ees sata katsojaa. Ei se kokonaisuutena huono ole kun vähän muokkaa, se vaan jäi lyhytelokuvaksi. Ja kuka kumma lopettaa uransa lyhytelokuvaan?

Tekeillä on siis mestariteos. Olen hahmottanut niinkin eksoottisen aiheen kun pokerielokuvan. Sellaisia ei monia ole, taitaa se Paul Newmanin vanha raina olla ja jotain muuta, mutta ei niissäkään pelaaminen ole pääosassa vaan ihmisuhdesotkut. Sitäkin pitäisi selittää taustaltaan. Selvästi ollaan jossain lähitulevaisuuden maailmassa jossa laittomia peliluolia on milloin missäkin tyhjässä tehtaassa. Itse näen pokerin siinä symbolina huumemaailmalle joka noudattaa samoja lainalaisuuksia. Mielelläni esittäisin kontekstin telkkarin kautta jota päähenkilö katselee. Ohjelmasta pitäisi välittyä aikakautensa rappio mutta visiona pää sutii tyhjää.

holdem

Siitä voisi tehdä neuvostolaisen maailman jossa politiikot kehuu töllössä tuotantolukujaan samaan aikaan kun köyhyyttä esiintyy mutta ei... liian ilmeistä. Kenties mainoksita jota myydään erotiikan avulla, sukkanauhapimuja varmasti löytyisi. Mainostettavat tuotteet jotain huijarifirmoja, sijoituskonsultteja tai epämääräisiä osakkeita joita kaupitellaan tyhmille tissien ja reisien avulla. Siinä olis jo jotain jos sitä osais kehittää ettei se jäis irralliseksi. Tämä olis vuosisadan tilaisuus esitellä kokonaan toisenlainen yhteiskunta sisältöineen.

Enkä edes tiedä pokerista mitään, vielä vähemmän texas hold`emista. Otin playkaupasta off-line pokerin, harvinaisen huonon simulaattorin jossa ässäkin voi olla vaan ykkönen, ja mitään pause-nappia siinä ei ole, mutta opin nyt sentään jotain. Kuten sen, että alussa hävisin rahani välittömästi.

Pahin suonenisku tuli oikeasti telkkarista. Sehän me tiedetään että tällä hetkellä brittielokuva on maailman parasta koska siellä on käsikirjoitusperinne todella korkealaatuista. Kattelin elokuvan jossa epäonninen muusikko herää koomasta maailmaan jossa on jotain vialla. Kukaan ei ikinä ollut kuullut esimerkiksi Beatlesista ja sen musiikista. Kundistahan tuli salamavauhdilla maailmankuulu kun se alko esittään Beatlesin kipaleita. Sehän oli oiva fantasiaelokuva sillä kuka meistä ei haaveilis vastaavasta.

Minä varmaan olisin valinnu ABBAn Beatlesin sijasta ja olisin pannu sivujuoneksi että kaikkien mielestä ABBA -coverit olis ollu latteita ja keskinkertaisia eikä sillä olis lyöny itteensä läpi. Musiikki kun on aina sidoksissa myös aikakauteensa eikä musiikkia voi siirrellä eri vuosikymmenelle. Olisin lisänny siihen kohtalotovereita jotka niin ikään on liukuneet eri ulottuvuuteen kuin myös ulottuvuus-agentit jotka valvoo ettei kukaan siirry vääriin ulottuvuuksiin. Saattaisin olla väärässäkin, yksinkertaisuus on valttia. Jäin sitä kaikkee miettiin miten minä oisin vastaavan tehnyt mutta miettii mitä miettii, pokerielokuva tuntuu sen rinnalla lattealta. Huonolta. Olen tavannut voittajani ja se on joku Liverpoolilainen teatteri-käsikirjoittaja joka on myynyt tarinansa elokuvapuolelle.

Alemmuudentunne on syntynyt. Ellen sitten kehitä tarinaa ja luo siihen rinnakkaistarinaa. Esittele sen maailmaa lähemmin. Vaikka pokerin voikin esittää intensiivisesti, lähes trillerinä, siitä puuttuu vielä jotakin. Mutta mitä se jokin on? ja sisäinen nerouteni lyö kerta kaikkiaan tyhjää.

Jukkis
Gravatar
Pakko
No sä vasta opettelit noita efektijuttuja niin eihän se voikaan näyttää muulta kuin amatöörimäiseltä.
Vanhoista Suomi-leffoista, ajalta ennen tietokoneita, vois ottaa mallia, kun kaikki tehtiin kuvan avulla.
Esim. siirtymä johonkin muisteloon tai kun henkilö kuvittelee tai haaveilee jostain, on voitu tehdä niin että heitetään kivi veteen ja kuvataan siitä syntyvät renkaat ja sopiva musa taustalla niin se on siinä. Niin, musiikki on tärkeä osa elokuvaa. Sulla pitäis olla säveltäjä, niin sais ainutlaatuista tuotosta, eikä niitä samoja musapätkiä mitä muutkin netistä poimii ja käyttää videoissaan.
Repliikit täytyis kuulua kunnolla tai sitten laittaa tekstitykset mukaan jos ei puhe kuulu.

Gravatar
Pekko
Tai jos trikoomies pääseekin juttuun naisen kanssa, niin nainen paljastuu heti alkoholistiks pilleripääks, joka antaa lsd-lapun kouraan.
Juttu oli luistanu niin hyvin, että trikoomies meni 5 kilsaa ohi bussipysäkistä, jolla piti jäädä pois (bussikuski kyllä tiesi millä pysäkillä trikoomiehen olis pitäny jäädä, koska trikoomies sen kyytiin noustessaan kertoi, mutta vittuillakseen vaan vei trikoomiehen ohi pysäkin ja pysäytti bussin keskelle peltoa) ja tästä pettyneenä trikoomies päättääkin vastoin luontoaan laittaa lsd-lapun suuhun. Kylän teiniapinat alkaa vittuilemaan tiellä laahustavalle trikoomiehelle, jolla naksahtaa päässä kaiken kokemansa paskan jälkeen mitä oli muutaman päivän aikana tapahtunu (mutta lsd ei onneks toiminu) ja raivoaa teiniapinoille, herättää huudollaan koko kylän, menee poliisia piiloon, mutta luovuttaa leikin ja saa poliiseilta kyydin himaan.
Ei tietenkään tositarina, eikä tapahtunu maanantaina.
Rokottamattomien deitti-palsta Sinikivelle! Nyt!

Gravatar
Hesburger
Entäs joku romanttinen pätkä missä joku naivi aikamiespoika nettideittailee ja runoilee ties mitä korneja juttuja tuntemattomille naisille saamatta koskaan sanaakaan vastakaikua, kohtaa ohareita, pettymyksiä ja ne harvat kerrat kun pääsee kohtaamaan ihmisen luonnossa suuret toiveet romuttuu kun treffikumppani osoitautuu joksikin aivan muuksi. Tämä olis aina ajankohtainen aihe, reittäkin saattas vilahtaa, ainakin päähenkilön haaveissa. Ei tarvittais erikoistehosteita eikä actionia eikä logistisesti hankalia joukkokohtauksia.
Gravatar
juppe
Toi kannattais tehä pettymyksen näkökulmasta. Olis vaikka supersankariks ruvennu geneerinen trikoomies ja sillä olis vaikeuksia tulla juttuun naisten kanssa.
Gravatar
juppe
Tee nykysuomalainen poliittinen leffa, missä poliitikot riekkuu Twitterissä ja jutut on tyhmempiä kun Neukkulan Pravdassa, koska se oli sentään ammattilaisien tekemä.

Se olis halpakin tehä kun hahmot olis vaan jossain puhelin kourassa. Kaljatuopista pystyis arvaamaan heti, että nyt ollaan tosi nerokkaalla tuulella ja myöhemmin kaduttaa, ja joku Kärnän tapanen tyyppi lähettelis naisille kuvia pippelistään.

Piilota kommentointilomake