Voiko nähdä unen joka antaa vastauksen elämää riivaaviin ongelmiin? Vaikea sanoa koska en ikinä näe mitään merkittäviä unia mutta nyt taisi tulla jotain sen tapaista vastaan ja aattelin tarttua tilaisuuteen. Puhutaan siis elokuvatekijän urastani josta voivottelen täälläkin tasaisin välein ja kuten olette huomanneet, varsin mollivoittoisessa sävyssä.


Se alkoi oikeastaan youtubessa jossa lähes kaikissa elokuvissa vakikalustona ollut Miia oli onnistunut pääseen jonkun hevibändin videolle. "Jonkun hevibändin" kuten minä sen sanon. Beast in Black on vissiin joku kansainvälistä mainetta niittänyt poppoo joka esiintyy enemmän euroopan kuin suomen puolella, ja on niitä kansainvälisiä menestystarinoita. Mitäs minä näistä tietäisin kun en ole mitään musiikkia seurannut vuosikymmeniin. Muija tossa valitti että olisi joskus arkipyhisin kiva kuunnella ortodoksikuoron musiikkia ja minä hain Gigantista CD-mankan jota muuten ei ole vieläkään edes testattu toimiiko se. Paketissa edelleen vaikka itsenikin saattaisi tehdä mieli kuunnella Meteorsin In Heaven, joka on pitkään kerännyt pölyä oleva ceedee. Huippumusaa vuodelta 1982 ja sen koommin ei musiikkimakuni ole kehittynyt.

beast in black

Video herätti pienen kateudenpoikasen. Ei siksi että kaverit aina pääsee näihin ja minua ei ikinä edes kysytä. Vaan siksi että sen tekemisessä on ollut resursseja joista ei voi itse unelmoidakaan. Metallinainen on tehty ilmeisemmin niin, että näyttelijätät ollut alasti, joka vaatii kiistatta pokkaa, ja sen päälle on maskattu joku hopeinen suodatin. Trakattu vaan siihen kiinni ja sommiteltu vielä valaistukset ja varjot kohdilleen. Hollywood -osastoa joka maksaa ja vaatii tekijän joka osaa. Kyllä se kateeks vetää kun toisilla on tota osaamista ja arsenaalia. Tästä sen voi kattoo:

Kuten ohesta näätte, k-18 kamaa joten tästä sitä ei voi kattella

Minähän olen pelkkä harrastaja ja vieläpä varsin epäonnistunut sellainen. Monestakin eri syystä ja yksi syy on tuo teknologia joka pakottaa pitään ensi-illat youtubessa jossa niitä ei katto kukaan. Mikään sosiaalinen veikko en ole eikä ole sellaista sosiaalista verkostoa jonka kautta niitä levittäisi. Olisihan se kiva jos tekis kuten nuo tubettajat että ne saa joku 100 000 katsojaa kun itse veivaan hyvä kun sataa rikki ja sekin vain pitkän ajan kuluessa. Pakko se on tunnustaa ettei tää mihinkään johda ja puskee päätään seinään miten vaan, pieleen menee. Vaikka hehkutinkin tulevaa pokeri-elokuvaa, sille käy kuten aiemmillekin, ei kiinnosta ketään.

Ennen videota ehdin lukea että illalla tulee töllöstä Kummeli 30v -juhlaesitys. Sen aattelin kattoo vaikka olenkin niin tosikko ettei minuun sketsihuumori tee vaikutusta. Ehdin lukea poikien haastattelun jossa ne vaan aikanaan lähetti videon teevee kakkoseen ja sieltä sanottiin että viiskytä tuntia tätä samaa lisää. Sillä selvä.

Yöllä näin sit unen jossa tää hopeatyttö tanssi jossain kabareen lavalla ja siinä sitä pöydän ääressä katseli silmät hiessä yks kummeleista, sanotaan vaikka että se heikki hela. Joku sit kysy onko tässä pöydässä tilaa ja toinen ei ees kattonu sitä vaan vihaisesti sihautti että SSSSHH ja jatkoi katselemista. Ja toinen kaato sen grogilasin ja kun yritti selittää, vihainen sihaus ja vähän ajan päästä pöytää siivotessaan, kaato kaljatuopin sen ruokalautasen päälle, lopulta maljankonkin vedet muistikirjan ja kännykän päälle. Pöytä oli yhtä suttua kun tanssiesitys päätty ja toinen lopulta katto että kuka siihen tuli istuun.

Ihme kyllä muistin unen, yleensä en niitä muista. Ja aamulla aloin ajatteleen että sehän oli oikeestaan aikas hyvää slapstickiä. En minä unissani koskaan mitään näe ja vielä vähemmän keksin mutta mietin, että jos tekisin sketsejä, ottasin ton ylläolevan bravuuriin. Ja sitten se oivallus tuli. Miksi ei yrittäisi uudeksi kummeliksi? Tekisi 40min sketsejä ja lähettäs ne niin ikään teeveekakkoseen vai mikä Mediapolis se nykysin on? Olis kokonaan uus polku jos tärppää ja jos ei, niin onpahan ainakin yritetty.

Eikä siinä muuta ongelmaa ole kun että mistä ne vitsit. Ihmisten naurattaminen on taidoista vaikeimpia ja vaikeusastetta lisää, ettei oikeen ymmärrä niiden rakennetta ja luonnetta. Ainakaan niissä ei auta pilkata vähemmistöjä, eikä hyvä ole muutenkaan luoda ilkeää huumoria. Pitää olla asetelema, yllättävä käänne jne. Tieteellisen analyyttisesti tähän olen tarttunut ja yllättävästi näitä alkaa olla jo yli tusina kasassa. Osa vasta hahmotelmina, osa vailla oivaa loppuratkaisua mutta on valmiitakin. Niistä on pari kolme ihan hyviä, ja jopa helmikin seassa. Tässä on talvi ja kevät aikaa hioa ne loppuunsa, ja ootella lisäoivalluksia. Aivot pitää vaan virittää oikeelle tasolle. Puuseppä näkee kaikki nauloina ja koomikko sketseinä. Raaka totuus on että parhaat jutut saa tosielämästä siitä mitä on kuullut tai kokenut.


Tää tehdään. Näin olen päättänyt. Ei enää raskassoutuista draamaa kun ei se oo kun umpikuja. Vaikka ei ketään ohjelmapäällikköä puhuttaisikaan, jääpähän itselle ylpeä olo.

Jukkis
Gravatar
Hesburger
Mimmillähän on pöksyt jalas ja hopeaksi maalattu, tuskin siinä sen enempiä effektejä ole käytetty. Anyways, vakiokalustoosi kuuluva näyttelitätär on kyllä omaa luokkaansa toisin kuin tuo videon metallimusiikki joka on melkein kaikilla mittapuilla ihan hirveää skeidaa. Mutta nämä ovat tietenkin makuasioita. Huumorijutut on näinä tosikkuuden aikoina varmasti haastava genre, mutta niitä lienee hauska väsätä sillä nauru pidentää ikää. Kun täällä sinikivellä pyörii, tai on ainakin pyörinyt kaikenlaista erikoista persoonaa niin oliskohan se liian röyhkeää alkaa niistä erikoisimmista tekemään jotain lyhykäisiä dokumentteja jossa nämä omien näkemystensä herrat tahi rouvat saisivat esittää asiansa vaikka sitten kommandopipo päässä ja ääni muutettuna? Jukkis olis lähinnä noiden teorioiden ja maailmankatsomusten tallettajana, sellainen hörhöjen Lönroot. Tottakai tuollaisestakin joku varmasti loukkaantuu mutta toisaalta sellainen saattaisi pelastaa toisen vielä pahemmalta.
Gravatar
Tiera
Ideaa, Hesburger. Meikäläisestä sais tehtyä vaikka vähän paksummanki kirjan. Hattuheittona, että onko moni kokenu yläasteella välitunnilla, kun poliisi ajaa viereen ja sanoo "no niin X, autoon siitä". Ei auttanu että näytin bussikorttia, jossa oli mun nimi, vaan poliisit sano: "kuule X, noita voi väärentää kuka vaan". Siinä mua oltiin viemässä monen sadan kilometrin päähän laitokseen, mutta vielä sain kaverit kysyä todistajiks ja tietenkään ne ei muka tuntenu mua, mutta lopulta kun itku silmässä anelin, niin lopulta kaverit sano että on sen nimi joku Lemminkäinen. Tietenkin tapasin X:n myöhemminen elämässä ja hän ei edes ollu vähääkään mun näkönen. Tällästä mun elämä on ollu alusta alkaen, kaikenlaista ihmeellistä sattumusta. Ja nyt jotain Suomettaren/Ainon temppeliä avaamassa, kun kuulin 2019 tammikuussa Bockin perheen saagasta ja sperman juomisesta tuli mulle itsestään selvyys. Ja Kalevala, ja Raamattu, Bockin tyttärien tarinoita, siinä vasta noitia.
Gravatar
juppe
Kummelihuumorihan syntyy silleen, että otat jonkun stereotyypin ja muutat sen reppanaks. Vältät vaan rotustereotyyppejä ja sellasia, mistä tulee valitusta.

Elikkä ei vittuilla tamperelaisille vaan vaikka bussikuskeille.

Piilota kommentointilomake