Populaari

Kaikenlaisia arvosteluita
Palaan vielä kerran tähän Hankamäen maanmainioon opukseen, sillä jotenkin se vaan on vertaansa vailla. Itselleni se kolahti kumminkin sen verran että olen tässä päiväkausia ollut huvittuneessa tilassa joka on tietenkin hyväkin, kun ajattelee miten tosikkomaista kaikki muuten on. Enemmänkin soisi tälläistä.

Aina kun on kielletty kirja niin jukkis sen lukee. Nyt on kyse Jukka Hankamäen filosofisesta tutkimuksesta Totuus kiihottaa, joka on jo ehtinytkin saada kohujulkisuutta ja sisältöä siteerattu julkisuudessa siihen tahtiin, että kirjan kustantaja Ajatuspaja on vetänyt sen pois takaisinarvioitavaksi. Mitään digitaalista ei voi kuitenkaan kokonaan kadottaa, joten olen minäkin siitä kopioni saanut. Nyt arvioidaan.

Tänään taas historiaa. Telkusta tulee tänään joku leffa Winston Churchillistä, jonka aattelin kattoa. Winston on briteille yhä se ykkönen, eikä ajan hammas hänen suosiotaan kalua. Toisaalta Winstonissa on sitten paljon sellaista joita historiankirjat eivät mielellään kerro, joten on kai oikeus ja kohtuus, että tällä kertaa puhutaan siitäkin.

Onhan se ihan uusi bongailuharrastus kun alkaakin bongata kuvauspaikkoja. Miettiny vähän ettei se Kirkkonummen tanhua oikein sovi kolkoksi kummitusmetsäksi kun se on sellasta avopaikkaa, avoimine kallioineen ja rantaseutujen käkkärämäntyineen. Tuli sit mieleen tuo Hollolan Tiirismaa jossa on kaksi kertaa jo käynytkin, ja nyt kolmas kerta kruunaa seudun.

Tänään tuli taas käytyä ajelemassa paikkoihin, joihin ei ole ennen eksynyt. Turun seudulle vaikka hyvin tiedetään mikä on mielipiteeni turkulaisista, mutta ohitetaan se nyt kun en ajanut kun sen läpi. Löysin jopa kokonaisen kivilinnan josta en tiennyt aiemmin mitään. Mutta pidemmittä puheitta satulaan ja baanalle.

Luitte aivan oikein. Piipahdin tänään ex-neuvostoliitossa ja jännää oli. Säätkin suosi, vähän liiankin kanssa. Jokainen saattaa jo nyt aavistaa että kyse oli retki Porkkalanniemen maisemiin jossa en ikinä ole aiemmin käynytkään. Enkä edes tiennyt kuin hatarasti tälläisenkin olemassaolosta. Mitä näkee ja kokee sellainen joka ensimmäistä kertaa eläissään lähtee itsensä neuvostojenliiton maille?

Taas on pienen elokuvahetken paikka. Kuten toissapäivänä mainittin, niin jotain on tulossa mutta yllätti ittenikin että tulikin valmiiks jo parin päivän editoinnin jälkeen. Sekin aikas hitaalla tempolla. Efektielokuvahan tämä on ja kun tässä vielä kehittyy, niin pian tulee se päivä että on taidoissa vaan taivas kattona ja alan olla tyystin pysäyttämätön.

Mulla oli tänään kiva päivä. Jälleen yksi efektilyhäri eli ns. greenscreen -kuvauksia. Vastoin tapojani en aatellu paljastaa rivilläkään mistä se kertoo, koska lopputulos on kummiski nähtävissä viikon tai kahden päästä. Mutta jotain kummiski joka saattaa yllättää.

Ihan kiva päivä. Varmaan muutkin koronakaranteenilaiset oli sitä mieltä, että luontoon uskaltaa turvallisesti mennä, ja näillä luontopoluillahan ym kohteissa on kiistatta ollut väkeä ruuhkaksi asti. Me sentään oltiin ns. työasioilla eli kuvauspaikkoja kartoittamassa.

Tässä on ollut aikaa siwistää itseään ja silloin tällöin tutkiskelen toista maailmansotaa. tai miten niin silloin tällöin, muutahan en oikeastaan luekaan sillon kun haluan relata sohvanpäällä. Jostain syystä ilma- tai merisota on nykyinen suosikki ja ilmasotaan palatakseni, huomasin että ns. tutkasota on pitkälti tuntematon aihepiiri. Suomeksi siitä ei saa mitään tietoa, ja wikipediakin on niin tekninen juttu, ettei siitä satunnainen lukija tule hullua hurskaammaksi. Toivotaan että tämä katsaus vähän avaisi asioita.